Lauantaina päädyin Aaltikselle omistajan pitämän koulukurssin toiselle päivälle. Aikatauluni oli aika tiivis, onneksi ratsu oli valmiina edellisellä tunnilla. Alleni tuli Aksu, josta en suuremmin edelleenkään välitä. En kehdannut nurista, koska muu palvelu oli niin hyvää.
Keli oli pilvinen +21°C mutta koska kenttä oli märähkö ja kouluaidat kasattu maneesiin niin mentiin sisälle. Maneesissa olikin aika lämmintä. Ratsukoita tunnilla oli 4.
Hommat aloitettiin tekemällä käynnissä voltteja. Aksu oli alkuun aika hyvä. Ohje oli olla tuuppimatta sitä käynnissä liian reippaaseen menoon. Ravissa sen sijaan sai pyytää etenemään ihan energisesti. Yritin taas päästä juonesta kiinni koska lerpattaa kieltään ja miten sen saa sisään. Aivan supertasainen ja myötäilevä tuntuma oli hepan toivoma. Mutta kun piti tehdä korjausliikkeitä ohjilla niin kieli rupesi pilkottamaan. Oikeassa kierroksessa sen näki huonommin mutta rupesin tuntemaan ohjissa mitä suussa tapahtuu. Ainakin kielen siirto sisään tuntui.
Laukassa taas ei sopinut posottaa vaan lyhentää ja koota. Sekä ravissa että laukassa piti lyhentää ohjia ja hevosta. Myös pyöreämpää muotoa kaipaili ope eikä siihenkään ollut taikakeinoa. Eipä ollut siis hepo kunnolla läpi kun muoto vähän avautui kerta toisensa jälkeen. Eikä edes liikkunut erityisen rentona. Sainpa pari pukkiakin kun pyysin raipalla takasia hommiin.
Aidoissa tehtiin ensin voltteja molempiin suuntiin. Tarpeeksi eteen. Mutta tämä olikin yllättävän kevyttä. Liekö osasyynä ollut se, että ohjeistettiin tekemään pysähdyksiä ravista jos meinaa käydä ahtaaksi. Edettiin ihan hyvin, joten seistiin tovi molemmilla puolikkailla. Tasaisempi pyöreä muoto, ravia eteen sekä kuskin jalat alas oli yleisimmät kommentit. Parhaasta voltista tuli kehuja että siitä olisi voinut saada 8.
Sitten tehtiin vuorotellen K.N. Specialin laukkaohjelma. En ollut aiheesta kovin innostunut mutta tottakai tehtiin. Turpa nousi laukannostoissa. Ekalla kerralla jälkimmäinen laukka nousi vähän myöhässä kun yritin ajottaa noston juuri keskelle. Laukasta käyntiin ei ollut läheskään niin hyvä kuin aiemmin tunnilla. Tultiin se samantien uudestaan ja nyt pudotti ihan roimasti ennen raville. Kolmannella kerralla päästiin vähän paremmin mutta pari raviaskelta tuli väliin.
Välissä yritin ravissa saada kieltä pysymään sisällä heikoin tuloksin ja tein siirtymiä laukkaan ja alas. Yhä unohdin valmistella kunnolla ja molempiin suuntiin jäi viilattavaa.
Toisella kierroksella taisin keskittyä nostojen laatuun vielä vähemmän. Opekin tuntui katselevan muualle. Aloituksemme ravissa oli päivän paras osuus aidoissa. Kieli pysyi ehkä puoli kierrosta suussa ja ravi oli tasaista ja hyvin alle polkevaa. Nyt jälkimmäinen laukka nousi liian aikaisin kun lähdin sitä pyytämään askelta ennen. Voi voi. Lävistäjällä siirtyminen käyntiin oli asiallisempi mutta tuli sekin ennen aikojaan. Edelleen pääni päällä oli synkkä pilvi alisuorittamisesta. Vaan eihän se lopulta ihan kamalaa ollut.
Loppuraveissa Aksu tuntui paremmalta. Välillä kieli pysyi suussa ja kun se tuli esiin sain sen kuitenkin pitkän sivun aikana takaisin sisään. Kovin onnelliseksi en tästä silti tullut. Näemmä nyt on pitkien hevosten lyhentämisjakso meneillään. Yhä ote siihen on hukassa.
Kerrankin Aksullekin tuli kuuma. Heppa hikosi sekä kaulasta, ryntäistä että takajaloista.
Ongelmia:
kieli oli turhan paljon esillä
muoto nousi enkä osannut vippaskonsteilla pyöräyttää heti takaisin
siirtymissä pää nousi
oma motivaatio radan pätkien ratsastukseen oli aika hukassa
Parannusta:
työskenteli ihan aktiivisesti
parhaimmillaan laukasta käyntiin nätisti suoraan
hepalle tuli enemmän hiki kuin kuskille
Saara videoi menoamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora