sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Sarjalta hylsy

Hempan jälkeen Kentsujen kisoissa vuorossa oli vielä Jatsi 80 cm. Onneksi Vilma toimi kisahoitajana, muuten en olisi selvinnyt. Kasikympin seuraavaan verkkaryhmään. Pikana vielä kannukset jalkaan, onneksi Alekseikin oli apuna.

Jatsi oli käynyt jo hyppäämässä 60 cm oikein siististi nollille. Mitään ruuna ei jaksanut tuijotella. Vauhtia oli senkin edestä. Tykkäsin kun viipotti. Kuunteli kuitenkin pidätteet. Sisäpohkeiden kanssa oli vähän niin ja näin. Verkkahypyissä oltiin vähän eri mieltä ponnistuspaikoista ja Jatsi loikki välillä tosi kaukaa. Halusin hypyt, joissa mennään yhdessä yli. Verkkahyppyjä taisi tulla lopulta n. 3 kullekin estetyypille.

©Eve Pyttynen

Omaa vuoroa Jatsi ei malttanut odotella yhtä rauhassa kuin Hemppa vaan yritti hiipiä pois kulmastamme. Haaveilin että nyt tulee se tämän päivän ruusuke.

©Eve Pyttynen
Radalla ykkönen ylittyi oikein hyvin. Vaan taisi olla jo kakkonen, joka putosi. Kolmoselle toin vähän huonolla tiellä mutta mentiin yli. Jatsi ehdotti että mentäisiin uralle ja nelosesta ohi kuten verkassakin. Kamala kiemura väliin ja 5 askelta meinasi silti jäädä ahtaaksi. Osuttiin kuitenkin neloselle. Vitosellekin käänsin vähän hutiloiden. Puhtaasti yli. Laukka taidettiin korjata tässä välissä. Kutoselle eli sarjalle tultiin reippaasti ja suorana mutta Jatsi totesi ettei tätä voi hypätä. A-osana siis okseri aiemman pystyn tilalla ja perässä vielä b-osana pysty. Hidasti suoraan esteen eteen ja pysähtyi siihen. Ei ollut mitenkään kauhuissaan, ei vaan halunnut hypätä. Vähän lisää painetta ja uusi yritys mutta paria askelta ennen tunsin että ei mene. Siihen tyssäsi ja hylsy tuli. Huutelin että saadaanko yrittää vielä. Lopulta kisoja venytettiin sen verran että otettiin siihen vielä 1 vai 2 kieltoa ja lopulta laitettiin molemmat pystyiksi. Sitten Jatsi loikkasi turboloikalla yli kuin peläten että puomit puree jaloista. Taputtelin hyväksi ja annoin kisahoitajalle talutettavaksi.

©Eve Pyttynen
Todella epätyypillistä Jatsille. Yleisö oli sitä mieltä että tultiin liian lujaa/pitkänä. Ihan mahdollista mutta mielestäni samanlaisella ratsastuksella selvittiin viimeksi Saaralla täysin ongelmitta. Ei kyllä oltu suinkaan ainoita, joille sarja tuotti ongelmia. Reilusti suurin osa 80 ja 90-luokkien virhepisteistä tuli siitä. Tosi paljon kieltojakin. Liekö sinivihreät puomit olleet hankalasti hahmotettavissa? Tai se, että aiemmin hypätyn pystyn paikalle ilmestyi huomaamatta sarja? Ope lupasi että harjoitellaan yhden laukan sarjavälejä. Hienoa!

©Ella

Hetken tämä harmitti mutta nopeasti pääsin harmeista eroon. Joka kerta ei voi onnistua. Mutta siitä olin onnellinen että saatiin kuitenkin hypätä ja hypättyä se sarja. Kyllä me Jatsinkin kanssa vielä joskus se tuplanolla otetaan.

Aleksei videoi suorituksemme:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora