keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Laukanvaihdon alkeita

 Keskiviikon iltatunnilla meitä oli kivasti vain 5 ratsukkoa. Ratsukseni tuli taas Kaapo. Humma löytyi sisältä. Pihalla satoi lunta ja oli pari astetta pakkasta.

Tänään sain naapurikarsinasta vinkin tuoda hepalle heinätöyhtö varustuksen ajaksi. Tämä vähän vähensi hyörintää. Sen verran kuitenkin hyöri että satulan kanssa oli hankaluuksia. Enkä tiedä oliko haukkaamassa kuskia vai muuten vain tunkemassa turpaansa satuloinnin joukkoon. Kyynärpää heiluvaan Kaapon otsaan ei auttanut. Samoin suitsinnassa laitoin turparemmin vahingossa ohjan yli kiinni. Huomasin tämän vasta alkukäyntien jälkeen kun otin ohjat tuntumalle. Tuplahupsis!

Alkuverkassa mentiin molemmat suunnat ja kaikki askellajit läpi. Vasenta laukkaa pudotteli yllättävän monesti pois. Oikean piti yllä. Käynnistä yritti pysähtyä kakkimaan mutta sain komennettua liikkeelle. Myöhemmin ei edes hidastanut.

Ope selitti tehtävän ja taas taisi itselläni jäädä joitakin kohtia kuulematta ja sisäistämättä. Tajuntaani jäi vain että S-kirjaimessa tapahtuu jotakin. Ohje oli siis tehdä pitkällä sivulla avoa S-kirjaimeen asti ja siitä suoristaa kohti C:tä ja ratsastaa eteen. Epäselväksi jäi yhä mitä sen jälkeen tehdään. Laukkaympyrä tehtiin A-päätyyn.

Taidettiin aloittaa heti ravissa. Olin positiivisesti yllättynyt miten tunnistettavaa avoa saatiin aikaan. Kaulasta ei niin välitetty mutta peilistä näin että mentiin kolmella uralla. Eikä edes ollut tavallisia alkukankeuksia ja kiemurteluja. Eteenratsastukset jäivät vähän vaisuiksi. Toisella pitkällä sivulla pääosin kevensin. Välillä tein muutamat siirtymät käyntiin.

Laukannostot ympyrälle olivat alkuun tiukassa. Parani kuitenkin toistojen myötä.

Myöhemmin vaihdettiin avosivulle vastalaukka. Tötteröiden välissä eli S:n ja C:n välisen linjan keskellä siirrettiin käyntiin. Meille ohjeeksi tuli siirtyä ravin kautta. Käynnistä myötälaukan nosto. Tämä siis valmisteleva tehtävä laukanvaihtoja varten.

Jokusen kerran oli ongelmia nostaa vastalaukkaakin. Välillä Kaapo tuntui käpertyvän itseensä eikä meinannut edetä ravissakaan. Herkästi myös pudotti laukan pois ennen aikojaan. Alassiirtymissä kuulemma laski päätä liikaa, en ehtinyt huomata. Uudet laukat nousivat helposti. Välillä nostin vastalaukkaa toisellakin sivulla.

Vasempaan kierrokseen ei ehditty tehdä kovin pitkään. Yksi kierros raviavoa, tähänkin suuntaan taisi tulla ihan hyvä. Sitten jo vastalaukat. Sama juttu kuin alkutunnista että vasemman laukan taisi pudottaa helpommin pois ja oikea nousi huonommin. Taas välillä nostin vastalaukkaa toisellekin sivulle. Ratsasta laukka loppuun asti. Alassiirtymässä ope käski kohottaa ohjia ylöspäin. Kaapo ei saa kuulemma oppia vetämään turpaa alas. En ihan tajunnut mihin, koska ja kuinka paljon käsiä olisi pitänyt siirtää. Olisi ollut helpointa jos joku olisi voinut näyttää mallia. Enkä toki kaiken muun mietinnän ohessa ehtinyt edes huomata että Kaapo tekee siirtymissä jotakin sopimatonta.

Käyntisiirtymät venähtivät yhä vähän pitkiksi. Ei tainnut olla kuskillakaan ajatus painosta takajaloilla. Sen sijaan uudet laukat nousivat todella ylämäkeen ja oli pikemminkin hankaluuksia saada Kaapoa laukassa eteen kun jäi laukkaamaan turhan paikoilleen.

Tunti meni äkkiä. Loppuraveissakaan ei taas irronnut kovin isoa ravia. Aiemmin on lähtenyt paremmin. Mentiin molempiin suuntiin ja Kaapo tuntui suht suoralta. Oikea lapa ei tuntunut suuremmin pullottavan. Loppukäynnit talutin. Siinä vaiheessa kuulin että Kaapolta oli kuulemma löydetty matoja maneesin läjästä.

Tunnin jälkeen hoitopaikalla tallissa olikin poni eikä mahduttu siihen. Pesupaikalle en halunnut mennä irtoavien kenkien riskin takia. Kaikissa karsinoissa oli hepat ja ainoaan vapaaseenkin oli kuulemma kaveri tulossa pesulta ihan just. Hyörittiin siis käytävällä eestaas ja turhautti aika pahasti. Lopulta vinkattiin että yksärikäytävällä on narut ja sinne saa kiinni käytävälle. Mentiin siis sinne. Eipä siinä monta hetkeä tarvinnut olla. Toki Kaapo meinasi ensin hyöriä pois paikalta. Vein satulan satulahuoneeseen pois käsistä ja pikaharjasin. Kaapolla ei ollut edes yhtään kuuma. Sitten heppa ulkokarsinaan.

Katselin vielä listoja kun rupesin ihmettelemään että mitä lamppua olen tuijotellut kun silmissä näkyy täplä enkä meinaa nähdä tekstiä kunnolla. Meni hetki tajuta että se on alkava migreeniaura. Siitä siis pikavauhtia kotiin. Onneksi ei tullut särkyä perään ja aurakin meni nopeasti ohi.

Ongelmia:
hyörintä varustaessa
suitsin ohjan turpahihnan alle
pudotti vasenta laukkaa pois
oikea laukka nousi huonosti
kuulemma Kaapolla on matoja
tunnin jälkeen meille ei ollut paikkaa tallissa
migreeniaura tunnin jälkeen

Parannusta:
kakkajumeista on päästy aika hyvin eroon
ihan asiallisia pätkiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora