Matkustelua ja vääriä teitä

Torstaina arvasin oikein ja sain jatkaa Artun kanssa. Hepo oli taas jo edellisellä tunnilla hyppyhommissa. Nyt martingaalilla varustettuna. Hyppäsi ihan tolkusti, ei kiihdytellyt eikä turpa viistänyt maata.

Me kannettiin vielä jokunen este lisää. Maneesiin tuli jumppasarja (4 ristikkoa), 3 pystyä ja okseri. Ratsukoita tunnilla oli kivasti vain 3. Pihalla tihkusateinen +1.

Alkuverkassa keskityin itseeni ja yritin saada istuntani suoraksi, kädet kannettua, kevennyksen jalkapohjiin ja istuinluut tuntumalle. Hevoseen ei tullut vaikutettua ehkä ihan niin tehokkaasti kuin olisi pitänyt. Ravia jolkotteli ihan mukavasti. Oikealle oli hankalampi asettaa. Hetkittäin nyökkäili pyöreäksi mutta yhtä nopeasti nousi ylös. Tuntuma ei tainnut olla tarpeeksi tasainen. Laukka oli aikamoista kiihdyttelyä ja ääni päässäni kaipasi lisää vauhtia. Yritä siinä sitten koota. Ympyröillä huomasin miten omaan painopisteeseen keskittyminen paransi kääntymistä. Kelpoa tuli mutta työstö jäi aika alkutekijöihin. Ope käski lyhentää mutten suorilla siinä onnistunut.

Ensimmäinen kierros tultiin ravissa muistaakseni pienellä laukkapätkällä. Ravipuomeja keventäen vähän esteradan tyyliin. Seuraava kierros taidettiin tulla jo laukkapuomeina. Mentiin vähän liian lujaa ja pitkänä. Mutta Arttu ei ollut muuten yhtään niin täpinöissään. Laukat vaihtui jotenkuten, osa jäi vaihtumatta. Askelia en miettinyt.

Sitten esteet nousi pikkuisiksi ja tultiin ratana, suhteutettuja välejä, innarijumppa ja kaarteita. Okseri, 6 laukkaa suoraan pystylle, kaarre yhden pystyn ympäri toiselle ja siitä kaareva linja neljällä takaisin okserille, laukanvaihto ennen kaarevaa. Okserin jälkeen jumppasarja, siitä 3 laukan päässä pysty, tiukahko kaarre n. 4-5 laukkaa ja eka linja toiseen suuntaan. Ekalla kierroksella ei ehkä ollut vielä jumppaa + loppuja mukana.

6 laukan väliä ei päästy kertaakaan kuudella. Käännökset sen sijaan sujuivat yllättävän hyvin, samoin esteille osuminen vaikka matkan varrelle sattuikin useampia hankaluuksia ja ohjat lipesi pitkiksi. Vauhtia oli liikaa ja meno oli liian etupainoista. Edelleen tuntui että hepo hyppäsi turpa aika matalalla. Kertaalleen meinattiin kompastua innareille. Ope sanoi että en saisi jäädä tukemaan/pitämään liikaa edestä.

Tultiin tämä kai kahdesti kumpaankin suuntaan. En ymmärrä missä keskittymiskykyni oli, sillä vaikka osasin ihan hyvin radan niin silti useamman kerran ratsastin väärän tien. Ainakin kahdesti jos en kolmesti. Yleensä kun sitä tapahtuu noin kerran vuodessa! Käänteinen järjestys oli näemmä liian hankala pitää mielessä. Pieni pudotus raville ennen okseria sekoitti pasmat. Aika hyvin kyllä huomasin että nyt meni pieleen. Sain sitten ottaa nämä kerrat uusiksi.

Vasta kahdelle vikalle kierrokselle tsemppasin oikeasti säätelemään tai ainakin yrittämään säädellä menoa. Ennen alottamista otin laukasta kontrollipysähdyksen. Laukan sai aavistuksen lyhyemmäksi mutta okseriväliin tuli silti edelleen 6 askelta. Vääriä laukkoja tuli edelleen jokunen mutta ne tunsi hyvin selkään ja ehdin korjata ilman ylimääräisiä voltteja. Opelta ja kanssakuskilta tuli kehuja että lopuksi meillä oli pätkittäin tosi hyvän näköstä laukkaa. Harmi etten itse ehtinyt moista huomata.

Vasen kierros oli hankalampi, joten lopun bonustehtävä tultiin vasemmassa, jumppa, 3 laukkaa, pysty, kaarre, pysty, "6 laukkaa", okseri. Nyt hepo yllättäen kuunteli ja oltaisiin ehkä saatu kuudeskin askel linjalle. En ollut kuudella menossa, joten hoputin hyppyyn vähän kauempaa.

Ei taidettu esteitä juuri pudotella. En ainakaan huomannut. Esteet pysyi tänään mineinä, ei haitannut. Ihan maksimissaan ehkä 70 cm, luultavasti vähemmän. Tykkäsin silti enemmän ratsastaa viimeviikkoisella Artulla. Silloin ei ollut varaa jäädä matkustelemaan. Nyt ei näemmä haitannut vaikka olin omissa sfääreissäni. Tunnin jälkeen oli aavistuksen turhautunut olo että miksi en tehnyt enemmän ja paremmin enkä keskittynyt. Vaan tuskin se siitä olisi miksikään muuttunut. Unenpuutetta?

Ongelmia:
ratsastin minne sattuu, unohdin minne olen menossa
laukka oli aika pitkää ja kiireistä
kuskillakin oli kiire laukassa, ei ihme ettei päästy hitaasti

Parannusta:
kaikista yli vaikka ohjat karkaili
ei taidettu pudottaa, ei ainakaan monta