lauantai 2. joulukuuta 2017

Aamumaasto

Lauantaina minulla ja Hempalla oli maastopäivä. Lähdettiin jo aamusta (normi-ihmisten aamupäivä) eikä kuulemma ollut kiirettä takaisin. Pari astetta pakkasta ja aika harmaata, loppureissusta satoi lunta. Tiet olivat hyvällä lumipohjalla.

Lähdettiin nyt tietä pitkin kohti Shelliä. Meinasin mennä suoraan metsään mutta lopulta päädyin ottamaan vielä pienet laukkapätkät tiellä. Hemppa oli menossa mutta kuunteli. Metsässä oli niin paljon lunta että pysyttiin samoilla renkaanjäljillä kuin viimeksi. Tosin nyt mentiin lopussa renkaanjälkiristeyksestä ohi ja palattiin tielle lähempänä rataa. Taas mentiin metsässä kaikki askellajit.

Seuraavalla tiepätkällä otettiin alamäen jälkeen ravin kautta laukkaan. Yhä piti jarrutella välissä muun liikenteen takia. Mutta nyt otettiin pieni spurttipätkäkin auton perään. Hyvin läksi.

Seuraavaksi vastaan tuli raviheppa kärryt perässä. Himmasin laukasta käyntiin kun huomasin sen etäällä. Hemppa töksähti pysähdyksiin. Ravuri tuli ravilla aika lähelle ja Hemppa ehdotti jo pyörähtämistä tulosuuntaan (eli poispäin tallilta). En suvainnut. Lopulta ravuri pysähtyi ja päästiin käynnissä ohi. Hemppa oli hetken vähän säpsympänä mutta jatkettiin silti laukkaa. Kun poikettiin Kotakankaan lenkin suuntaan metsään niin säikkyi liikennemerkkiä. Itseäni jännitti eniten kyltit että hirvenmetsästys käynnissä. Mentiin siis vihellellen metsään. Pauke kuului onneksi paljon kauempaa.

Tämä pätkä oli aurattu hyväksi, joten hetken kävelyn jälkeen jatkettiin maltillisella ravilla. Tielle tultuamme pohdin hetken että tallille vai pellolle. Päädyin jälkimmäiseen. Jatkettiin tietä pitkin ravissa eikä tänään tuijoteltu konttia. Vastaan tulleet koirat ihmisineen väistivät risteykseen.

Otettiin laukat mennen tullen autiotalon ohi. Pohja oli hyvä eikä Hemppa jaksanut enää kiirehtiä. Hyvin maltillisesti mentiin. Käytiin pellon reunassa asti. Olisin tullut metsäreittiä takaisin mutta sitä ei oltu aurattu. Pellolle asti en jaksanut lähteä, sitten olisi tullut taas paljon lisää matkaa. Siitä siis pienen laukkapätkän kautta rauhallista ravia Isolan kulmille ja loppumatka käynnissä.

Vielä ehti tulla vastaan muutama auto, mönkijä (Hemppa ei välittänyt), tallikaverit ja lähes sama ravuri uudestaan mutta onneksi ehdittiin risteyksestä alta pois.

Reissulle mittaa tuli 14 km ja aikaa kului 1,5 tuntia. Huiput olivat 43,1 km/h.

Metsässä.

Ongelmia:
ravuri jännitti
pari hätkähdystä ravurin jälkeen
metsässä oli paljon lunta

Parannusta:
meitä ei ammuttu hirvinä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora