maanantai 5. kesäkuuta 2017

Arabiloikkia alas ja ylös

Sunnuntaina oli vielä hyvä keli kun palasin Suomeen. Maanantaina taas päästiin niukasti +10°C yläpuolelle ja illan satoi vettä. Tuntilista tarjosi kuitenkin aikamoisen yllätyksen: uusi arabi Aapo. Ratsukoita tunnille tuli 5.

Hoitaessa heppa oli vähän herkkis. Harja taisi ensin olla liian kova, päätä ei olisi saanut harjata ja kuolaimia ei olisi halunnut millään suuhun. Selvisin kuitenkin ajoissa kentälle.

Menin penkiltä kyytiin ja hetken kaikki vaikutti olevan ok. Sitten hepo kiihdytti laukkaan ja sain käännettyä ympyrälle. Mutta ei oikein hidastanut vaan pyörittiin ympyrää. Lopulta otin enemmän vain sisäohjasta ja sain käännettyä niin pienelle ympyrälle että hidasti. Kauaa ei tätä riemua kestänyt kun spurttasi uudestaan. Yritin jotenkin pysyä kyydissä mutta kun hepo oli niin kaita niin en saanut jalkoja kunnolla ympärille ja tuntui että joka pohkeen hipaisusta meni lujempaa. Satula keikahti vasemmalle kyljelle ja heppa oli väärässä askellajissa. Yritin hypätä hallitusti alas mutta eihän se onnistunut vaan pyllähdin. Ehdotin jo että saisinko jonkun muun ratsun mutta ei ollut tarjolla.

Uudella yrityksellä menin suoraan maasta kyytiin ja ope painoi vastaan. Kiristettiin vyötä ihan kunnolla. Heppa yritti ottaa kierroksia mutta ope ohjissa rauhoitti molempia. Käyntiin lähdettiin ohjat tuntumalla ja ohje oli ratsastaa sitä ihan niin kuin mitä tahansa muutakin hevosta. Ihme ja kumma tämä toimi. Ei säntäilty. Käynnissä kavalettien yli. Rauhallisesti raviin. Pientä epätasaisuutta toki. Laukat nousi näppärästi. Tosin vähän huijasin ja maiskutin nostoissa kun heppa oli niin ääniherkkä. Kavaleteistä yli, ohjautui. Laukkaa pystyi jopa vähän säätelemään. Pikkuhiljaa rupesin rentoutumaan. Tehtiin siirtymiä ravista ja laukasta käyntiin. Parani. Vähän tuijotteli opea kulmassa.

Sitten loikittiin ristikkoa laukassa molemmista suunnista. Kertaalleen pudotettiin kun askel ei sopinut ja tultiin ihan juureen. Mutta ei Aapoa haitannut. Este nousi ja yhä helposti yli.

Sitten tultiin pikkurata. Pysty, okseri ja toinen pysty, isolla s-kuviolla. Tultiinkohan 2 vai 3 kierrosta. Lopulta hypättiin okseri vielä uudestaan perään. 80 cm kierros meni hyvin ja vikalla kierroksella esteet oli metrin pintaan. Empimättä yli. Vika kierros tallentui videolle eikä karma iskenyt näpeille. Mehän hypättiin jopa suht sujuvasti. Ei olisi alkuminuuttien perusteella uskonut!

Loppuraveissa otti vähän kipinää kun Listra pinkoi hetken yksinään. Pysyin kuitenkin kyydissä. Loppukäynnit maastossa meni suokkivarmuudella. Ei hätkynyt eikä tuijotellut. Ohjia en kuitenkaan uskaltanut päästää pois tuntumalta.

Jalkojen kylmäys onnistui helposti kun ahne heppa sai syötyä samalla. Siinä huomasi myös muita arabipiirteitä, meinasi välillä tulla turhan syliin.

Alkutunnin maastoutuminen jäi kaivelemaan vaikka muuten meni ihan hyvin. En ole varma olisinko tarpeeksi kärsivällinen tämän kuskiksi. Ja onhan se järkyttävän kapea. Omasta mielestä pitkähköt jalustimeni näyttivät kuulemma todella lyhyiltä. Video paljastaa ainakin sen että jalkani olivat hypyissä alhaalla, jihuu!

Ongelmia:
kuolainten laitto
selkäännousun kiihdyttely
satula pyörähti kyljelle ja kuski maahan
kuulin opetusta välillä huonosti

Parannusta:
ohjat tuntumalla kulki tasaisesti
ei katsonut esteitä
ei hermostunut pudotuksesta
empimättä kaikesta yli
maastossa oli todella tasainen
niin nälkäinen että jalat sai letkutettua ongelmitta

Jenna kuvasi vikan ratamme:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora