Tänään ensimmäistä kertaa Hemppa ei tullut tarhassa portille vastaan. Ratsuni on rikki. Harjasin sen pihalla ja lopulta sain huoltojoukkonikin paikalle. Letitys ja puunaus. Jonkun kumman poistumisreaktion Hemppa sai ja nykäisi itsensä irti. Onneksi antoi pienen peruutuksen jälkeen kiinni. Epäselväksi jäi mistä tuli tarve poistua.
Verkka oli maneesissa ja ekassa verkassa ruuna oli sangen kamala ratsastaa. Pidätteet ei menneet läpi, liirasi oikeassa kierroksessa ulkoapuja vasten ulos eikä edennyt jalasta. Onneksi nappasin raipan lennosta. Raippa auttoi vaikka Hemppa ensin yritti napautuksista tarjota kaahotusta. Kunnon eteenpäinpyrkimys uupui. Lopulta laukkasin reippaasti maneesia ympäri mutta eipä siitä kovin ihanaa tullut. Peruutukset oli kaikki jännittyneitä pää ylhäällä hätäilyjä. Nyt mentiin vain tasan neljää askelta.
Pihalla ehdittiin pyöriä tovi ilman raippaa ennen omaa suoritusta. Sangen samanlaista menoa.
Itse radalla ruuna eteni ihan kelvollisesti eteen. Mutta tuntui epätasaiselta ja siltä ettei ole avuilla. Kolmikaarisella viskoi päätään ja siirtymissä jännittyi. Laukat yritin ratsastaa alusta asti eteen. Toiseen suuntaan potkaistiin ohi mennessä kulmasta aitalauta nurin. Hups. Kirjain lennähti uralle mutta onneksi mukisematta laukattiin sen yli. Peruutus oli sentään suht suora mutta muuten juuri niin kaamea kuin verkassakin.
Radan jälkeen ei ollut erityisen tyytyväinen olo vaikkei tehtykään rikkoja. Siksi ihmettelin kun saatiin kehuja tasaisuudesta. Ei se tasaiselta tuntunut. Pelkäsin jo että herää turhia toiveita. Mutta ei ne olleet turhia vaan meidät kutsuttiin palkintojenjakoon! 29 lähtijän joukosta päästiin viidensiksi, 63,750 %. Vaikkei edes tuntunut kovin hyvältä!
Luokkien välissä Hemppa sai käydä kääntymässä karsinassaan. Ei me siellä kovin pitkään oltu. Halusin nähdä ennen seuraavaa rataa mitä pöytäkirjassa lukee. "Hienoja pätkiä aina kun hevonen malttoi rentoutua! Ajoittain harmillisesti epävakaa edestä. Koita päästä ratsastamaan hevosta vielä paremmin pohkeella niin että se antaa sinun vaikuttaa itseensä silloinkin kun jännittyy!" Numeroita vitosesta kasiin! Suorituksen vikat numerot oli 7, 8 ja 7 ja aiemminkin oli yksi seiska. Huh! Ravivoltista kasi!
Näitä meinasin sitten lähteä toteuttamaan seuraavalle radalle.
KN:n verkassa oli huomattavasti enemmän ruuhkaa. Yllättävän hyvin silti mahduttiin. 5 eri suuntiin laukkaavaa ratsua ja jokunen ravaileva. Hemppa tuntui nyt alusta asti paljon paremmalta. Toki raipan pidin edelleen mukana. Pienen pyörittelyn jälkeen ruuna rupesi hyväksymään ulko-ohjan pidätteet ja alassiirtymät tasoittuivat kovasti. Nyt oli vähän paremmin aikaa pyöriä maneesissa. Raippaa ei tarvinnut enää käyttää.
Pihalla ehdin pyöriä 1,5 suorituksen verran. Laukannostoja ja taivutteluja ravissa. Muutamia eteenratsastuksia ja parhaimmillaan tuli niistä kivan tasaisesti takaisin. Loppua kohti rupesi vähän hyytymään pohkeelle.
Aidoissa mentiin taas tuomaripäädyn ohi käynnissä. Hemppa ei jännittänyt edelleenkään yhtään. Ravipätkät tuntui helpommalta mennä keventäen, joten istuin alas vasta juuri ennen suorituksen alkua.
Alku meni kivasti. Vaan ekalle lävistäjälle meinasin jo tehdä käyntisiirtymän. Tajusin sen siitä että suunta oli väärä. Puolessa välissä sitten paniikilla eteen. Kuvittelin selvinneeni tästä mutta tämä sotkikin pasmoja niin että unohdin jälkimmäisen ravivoltin. Ajattelin vain että 3 askelta käyntiä ja H:ssa käyntiin. Ennen rataa en kerrannut ohjelmaa kertaakaan läpi vaan luotin siihen että muistan sen. Virhe!
Ehdin vielä lähes laukannostoon ennen kuin tuomari vihelsi puuttuvan voltin. Kävin sitten pyöräyttämässä sen ja ravasin takaisin laukannostoon. Aiemmalla kierroksella tehtiin keskelle Hempaksi ihan yllättävän tasainen pysähdys. Laukat nousi ok mutta innokas eteneminen piti taas ratsastaa erikseen.
 |
| Hempan yllättävän tasainen pysähdys. ©Kalle |
Laukkaohjelma oli suht siisti käyntiinsiirtymistä lukuunottamatta. Yritin muka valmistella mutta ravillehan se tipahti ja siitä käyntiin tuli vasta tarpeettoman pitkän vetämisen seurauksena. Loppuun yritin taas skarpata mutta käynnissä ei päästy yhtä hyvin suoraan kuin ravissa.
Tämä tuntui huomattavasti ensimmäistä rataa paremmalta. Olin lähinnä äimistynyt miten saatoin unohtaa radan. Näemmä se pitää aina tarkkaan kerrata ja keskittyä siihen mitä on tekemässä. Onneksi se ei aiheuttanut mitään fataalia. Paperi oli iloinen yllätys. Tosin prosentit oli alkuun laskettu väärin. 61,600 prosenttia tuosta tuli. 0,8 prosenttiyksikköä meni tässä voltin puutteesta. Kieroa että lävistäjämokaani ei tuomari ollut edes huomannut vaan keskiravista, jota en ratsastanut, sain 6,5! Positiivisin yllätys oli pysähdyksestä saatu 7. Hempalla, joka ei yleensä malta seistä! Laukasta käyntiin oli ainoa räikeä rikko, siitä ihan ansaitusti 4,5. Sekä väärinratsastuksesta -2. 24 ratsukon joukossa oltiin lopulta yhdensiätoista. Oikealla radalla oltaisiin oltu pykälää ylempänä. Mutta ei vielä ruusukelukemissa.
Jälkimmäisen radan jälkeen käyntilenkillä ruuna ehti vielä säikkyä pihalla ollutta ravuria. Pyörähti ympäri ennen kuin ehdin edes huomata mitä siellä on. Muistelin tiistain oppeja että säikkyvää hevosta ei saa komentaa. Päästiin siis tuijotusetäisyydelle ja lopulta sain Hempan olemaan peruuttamatta ojaan. Hetken tuijotuksen jälkeen päästiin etäältä ohi. Ja sitten vielä takaisinpäin. Peltolenkki meni sitten ongelmitta.
Lopuksi ratsu pääsi vihdoin eroon hokeistaan ja sai suihkun. Sitten ansaitusti pihalle syömään.
Kaisa kuvasi videot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora