Viikonlopun suunnitelmat menivät niin monta kertaa uusiksi että lopulta ei ollut mitään muuta ohjelmaa tarjolla kuin Tallinmäen estekurssi. Sinne siis. Ensimmäinen teoria oli kuulemma niin perusjuttuja ettei kannattanut tulla paikalle.
Ratsukseni sain Hempan eikä humma ollut tänään vielä liikkunut. Pihalta kävin noukkimassa. Taas sillä oli kuulemma pidetty tunneilla korvahuppua vähentämään sätkyjä. Minä en sellaiseen lähde. Siedättyköön. Yhden jonkun oman pomppuvinkaisun teki tunnin aikana muttei se haittaa jos jalat nousee vaan joitain senttejä eikä heppa poistu paikalta. Apuvälineenä esteraippa, ei kannuksia. Enkä jaksanut martingaaliakaan laittaa kun mielestäni ei sitä tarvita.
Alkuverkassa säädeltiin ravia puomeilla. Sitä ennen meillä oli ongelmia tuntuman kanssa jo käynnissä kun hepo jumitteli ja nyki ohjia. Ravi säätyi ihan hyvin muttei ole mitään hajua miten selviydyttiin tehtävistä. Ei tullut mitään kommenttia. En siis osannut myöskään parantaa. Jolkoteltiin menemään. Samaa tehtiin myös laukassa. Vähän hepo tuijotteli katsomopäätyä ja sen keskittyminen rakoili siellä. Vähän kolisteltiin ja kun kysyin että mikä osui niin lopulta saatiin oma kierros ja toteamus että hyvin mahtuu. Väliin toki sössittiin yksi kierros raville.
Vaihtotehtävä tultiin kavaleteilla kohti seiniä. Meille hirmu hyvä. Harmi etten kuullut opetusta kovin tarkkaan. Oikealle vaihto tuli joka kerta, vasemmalle välillä tuurilla. Hemppa oli enemmän menossa oikealle ja vasenta piti ajatella jo lähestyessä. Loikat siihen suuntaan oli roikaisuja ja jos tuli väärässä alas niin vaihtoi itse ravin kautta ennen kuin ehdin reagoida.
Viimeisenä vuorossa oli minikavaletti ja pysty. Tämä osuus on videolla. Pysty nousi pikkuhiljaa ja jo melko pienenä tuntui etten ollut hypyissä kunnolla mukana. Protesteja ei tänään tullut mutta jokunen pudotus. Pienemmillä Hemppa katsoi jalkansa hyvin ponnistuspuomille. Lopulta meille vihdoin nostettiin isommaksi. Tarkkaa korkeutta en tiedä mutta päälle metri oli arvio. Tultiin ihan hyvin mutta Hemppa tyssäsi. Pysyin kyllä hyvin kyydissä. Tämä toistui pari kertaa ja lopulta uskaltauduin käyttämään raippaa ihan kunnolla esteen edessä. Sitten päästiin jo yli mutta aika varovasti sulloen miniaskeleen väliin. Tämä toistui joka kerta. Ensin kahdesti pudotuksella ja lopulta puhtaastikin.
Yllättävän vähän esteen korkeus tai kiellot järkyttivät mieltäni. Vahva oli usko että osataan kyllä ja Annen ohimennen huikkaama tsemppi valoi sekin lisää uskoa. Ehkä se laukka ei vaan rullannut aluksi tarpeeksi? Ehkä en ollut itsekään menossa varmasti yli? Mutta aiempi korkeus tuntui vielä helpolta ja mukavalta ja sekin arveltiin jonnekin 90 kieppeille.
Sai jättää ravailematta loppuun mutta halusin ottaa ratsun vielä avuille. Nyt sain sen etenemään edestä kevyenä ja taipumaan molempiin suuntiin. Vihdoin myös alaspäin siirtymä tuli istunnalla eikä kättä vasten julmasti ohjia nykien. Tästä on hyvä jatkaa huomenna. (Ope yritti taas kaupitella Hemppaa minulle.)
Ongelmia:
nyki ohjia
alaspäin siirtymät
taipuminen vasemmalle
laukan rullaaminen
muutama kielto
yksi ratsun oma vinkaisu
Parannusta:
ravi ja laukka säätyivät
pysyin kielloissa satulassa
ei pukitellut esteen jälkeen
lopulta päästiin isokin pysty yli
ohjautui ihanan hyvin pitkin ohjin
ohjautui ihanan hyvin pitkin ohjin
Katja videoi lopputunnin hyppyjämme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora