keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Kiireinen keskiviikko ja lavat unohduksissa

Keskiviikkona sain tunnille Preston kuten olin vähän aavistellutkin. Tänään ruuna protestoi satulointia aiempaa enemmän. Maanantain jälkeen oli satanut lunta, joten kenttä oli taas paremmassa kunnossa. Pakkasta n. -5°C, ratsukoita 7. Tunnit yhdistetty. Selkäännousussakin hyöri tavallista enemmän mutta malttoi lopulta rauhoittua itse ratsautumisen ajaksi.

Presto oli tänään taas kiireisenä. Tarjosi ravia ihan itse. Ei kyllä tuijotellut mitään. Ravipätkillä olisi halunnut baanailla täysiä ja pidätteistä narskutteli. Tällä kertaa meno oli kuitenkin jotenkin hanskassa ja kulmiin saatiin hidastettua. Yhä muistin myödätä pidätteistä. Ehkä siksi ei nykinyt ohjiakaan.

Tänään tunnilla ei ollut oikein runkoa. Tehtiin vähän siirtymiä, vähän ravailtiin ja vähän takaosakäännöksiä. Vaikea oli sanoa missä kohti oltiin menossa. Ravipätkiä otettiin vuorotellen ravaamalla aina kaveri kiinni. Presto kuumui tästä ja tarjosi välillä laukkaakin. Ei kuitenkaan kiihdyttelemällä vaan olisi nyt vaan halunnut laukata. Otin aina takaisin raville. Ruunalle plussat ettei hermostunut. Oltaisiin tarvittu ehkä enemmän volttailua ja taivuttelua. Volteilla tasoittui ja lopetti pahimman kiireen.

Tehtiin myös takaosakäännöksiä. Ei mistään helposta päästä vaan enimmillään 1,5 kierrosta putkeen. Nyt tunsin jo etukäteen tuleeko onnistumaan. Hitaasta käynnistä jumi paikoilleen muutaman kerran. Yritin keskittyä siihen että liikkuu ja kävelee, vaikka sitten vähän isompaa kuviota. Sain ainakin muutamat ristiaskeleet edestä. Huomasin meneväni tästä vielä itse liikaa tiloihin ja rentous kärsi. Oleellista oli saada paino ajateltua takajalan päälle ja olla etukenottamatta. Kevyessä ravissa sorruin siihenkin. Taas tuli sellainen olo ettei keskikropassa ole sittenkään tarpeeksi lihasta. Presto taisi kevennyksestäni saada vain lisää vauhtia.

Viimeisellä ravipätkällä sain vihdoin ruunan istunnalla haltuun. Silloin meno tuntui hyvältä kun kädellä ei tarvinnut tehdä juuri mitään. Sain jopa nostettua keulaa ylemmäs. Itsekseen kun Presto lähinnä haistelisi polviaan. Voltilla meno tuntui kivan helpolta mutta open kommentti oli että muista ulkoavut, lapa karkaa. Pahus taas, unohdin koko lavat. Siinä taas yksi perisynti. Unohdan lapojen hallinnan kokonaan. Olisi niitä hevosen korviakin hyvä vilkaista joskus muulloinkin kuin loppukäynneissä.

Ongelmia:
äkäily satuloidessa
hääri kun olin menossa selkään
alkutunnin kiire
unohdin hallita lavat

Parannusta:
ei nykinyt ohjia
lopuksi raviin löytyi kuuliaisuus
takaosakäännökset paremmin kuin viimeksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora