perjantai 7. elokuuta 2015

Aikataulukämmistä itsenäiseen Pikuiluun

Perjantainakin menin tallille. Kerran kesässä pyörällä ja tänään oli siihen loistava keli (mennessä +25°C). Aikaakin oli hyvin kun tunti alkoi vasta kello 19. Tai ainakin piti alkaa. Kun pääsin tallille niin selvisi että alkamisaika olisikin ollut jo 18 ja mulle oli vahingossa kerrottu väärä aika. Tunnille en enää ehtinyt mukaan. Ratsuna olisi ollut Pena eikä sen kyytiin ollut juuri hinkuja keskiviikon hankaluuksien jälkeen. Ainakaan vielä.

Sain sitten puhuttua ratsun vaihtoon. Neljästä antamastani vaihtoehdosta sain Pikun. Siitä olikin ikuisuus kun olen mennyt sillä viimeksi koulua. Käsky oli laittaa hepo kunnolla liikkeelle kun pienempien kanssa on niin supertahmea. Lapset auttoivat ruunan kuntoon. Aluksi sain koko kentän käyttööni, myöhemmin puolikkaan.

Alkuverkat mentiin ensin tehokkaasti käynnissä. Puolisen tuntia taivuttelua, volttailua, väistöjä ja vauhdin säätelyä käynnissä ennen kuin otettiin raville. Ravi tuntui hankalahkolta, joten kovin pitkiä ravipätkiä ei tehty vaan täsmensin taas käynnissä. Esim. kulmien ratsastusta. Välihuilit taidettiin pitää ennen laukkoja.

Jos ravissa ruuna vähän pyöristyikin niin laukka oli alkuun aikamoista koheltamista ja kaatumista. Sinnikkäästi kuitenkin taivutin ja kehuin kun myötäsi yhtään. Tiedä sitten opetinko ruunan laukkaamaan etupainoisena mutta lopulta pyöreitä hetkiä tuli enemmän ja enemmän. Itselleni ongelmia tuotti silmiin lentäneet pikkuötökät. Olisi pitänyt olla suojalasit. Kertaalleen piti pysähtyä kun ötökkä kirveli silmässä hirmuisesti. Vasta kunnon vetistelyllä helpotti.

Lopputunnista laukkailin ympyröitä. Olin hyvin ihmeissäni kun yleensä kiireinen Piku tarjosi kumpaankin suuntaan pyöreää laukkaa. Ei tietenkään täydellistä mutta taisi olla ensimmäinen kerta kun näin tämän tapahtuvan. Nosti myötälaukat mutta vaihtoja en saanut kun kokeilin.

Ravissa loppuun vielä venytytin pidemmälle ohjalle. Taas meni viilailussa tovi ja ruuna meinasi vähän hiipua. Ei se pahasti madellut muttei ollut kovin energinenkään omasta takaa. Mitään kovin ihmeellistä tänään ei siis tehty. Loppukäynnit käytiin maastossa. Kaatunut ruohonleikkuri jännitti mutta päästiin siitä silti ohi. Lopuksi käytiin vielä meluvallin päällä kävelemässä. Tämä maastopätkä oli lähellä täydellistä. Olisin voinut kävellä Pikun kanssa vaikka koko yön. Näin rupean pikkuhiljaa lämpenemään kun useampi laji rupeaa sujumaan.

Vielä kympin alla kun poljin pois tallilta niin mittari näytti +20°C. Ihanaa!

Ongelmia:
alkuun meinasi juosta alta
ötökät silmissä
hepan omaa energiaa voisi olla enemmän

Parannusta:
pyöristyi jopa laukassa (en muista ennen nähneeni!)
ihanan lämmintä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora