Keskiviikko meinasi hetken näyttää hepattomalta. Turvauduin viimeiseen vaihtoehtoon ja laitoin Uotilaan viestiä että mahtuisinko rästille. Ne pitäisi joka tapauksessa hoitaa joskus alta. Mahduin vikalle tunnille viidenneksi. Luvassa koulua ja ratsukseni sain taas Leiran. Lämmintä oli +10°C, huomattavasti parempi kuin eilen.
Homma alkoi samoin kuin viimeksi eli satula oli hukassa. Nyt myös suitset. Satula löytyi lopulta ihan eri nimellä kuin kerrottiin. Suitset olivat ainoat kasassa olevat lavuaarin vieressä. Kai ne olivat oikeat? Onneksi sain apua kuntoonlaittoon.
Ratsailla olin selvästi alkutunnista hukannut kärsivällisyyteni. Yritin muistella mitä Leiran kanssa piti tehdä mutten muistanut. Ope onneksi muistutti. Ulko-ohja kunnolla käteen. Pidä hevonen suorana. Pidemmät ohjat. Omaa painoa taaemmas. Alkuverkka oli aikamoista huojuntaa. Piti tehdä kiemuroita uralle mutta myös pitää hevonen suorana. Häh? Pyysin vähän liian kovasti ja tamma oli epätasainen. Laukassa tuli jopa pieni spurtti. Vauhti ei hirvittänyt. Huomasin että huomaamattani jännitän ja puristan.
Välikäyntien jälkeen jäätiin ympyrälle käyntiin. Siinä sain ajatukseni kasaan ja yhteistyö rupesi toimimaan. Ensin väistätettiin takaosaa ulos jonkin aikaa. Sitten tehtiin avoa ulospäin. Nämä aika kivasti. Sitten sama ravissa. Väistö meni aika tasaisesti mutta vauhti hyytyi. Ope pyysi isompaa ravia muttei meillä ollutkaan vaihteita. Mentiin joko hitaasti tai vauhdilla alta juosten. Leira jo rupesi tyssäilemään että mitä ihmettä. Siitä sentään tajusin pyytää vain rauhallisesti takaisin raviin. Lopulta tuli kehotus keventää eikä pomppia. Laukat meni asiallisesti. Kauniit nostot. Paitsi se kun pudotti raville, komensin takaisin laukkaan ja oikein ampaistiin. Tuli sanomista. Ei voi Leiralla tehdä samoin kuin Lidalla.
Suunnanvaihdon jälkeen taas sama käynnissä ja tamma tasoittui taas. Mikäli tuli epätasaisuutta niin suoristus ja eteen. Kädet piti pitää tosi hiljaa. Pidätteet istunnalla. Ja muistaa kallistaa istuntaa taakse. Ravissakin saatiin asiallista menoa tähän suuntaan. Eikä meno mennyt hyytymiseksi. Vaan julmasti ajatusten kasaamista tämä vaati. Omaa ravin rytmittämistä.
Ei laukattu vaan jatkettiin suoraan loppukevennyksiin. Samoja kiemuroita kuin alussa. Useampi kierros. Meni tosi tasaisesti mutta pelkäsin jatkuvasti että koska pakka leviää. Mitään kun ei tarvinnut tehdä, ajatella vain. Ja ajatukset meinasivat lähteä lepattamaan lisää vauhtia. Loppua kohti tuli muutamia tahtirikkoja mutta pahaksi ei päässyt ennen loppukäyntejä.
Aika vaihtelevaa menoa taas tällä tunnilla. Leira kyllä opettaa ratsastamaan. Lohduttavaa että senkin kanssa päästään ihan hyvään yhteisymmärrykseen. Toki nuo alun taistelut voisi jättää pois.
Ongelmia:
oma alkupingotus
Parannusta:
loppua kohti toimi ajatuksen voimalla
kiltti hoitaa
keskiviikko 30. syyskuuta 2015
tiistai 29. syyskuuta 2015
Tasapainoa ja taivutuksia Riitta Holopaisen opissa
Tiistaina oli seuraavan Heponiityn kurssin vuoro. Tällä kertaa kouluratsastusta ja opena Emma Kanervankin huipulle nostattanut Riitta Holopainen. Vihdoinkin. Odotukset oli korkealla. Aiheena kouluradan osien harjoittelu eri askellajeissa. Ratsukseni osui edelliskerran hyppypuuhista tuttu Elmo. Hyvin olin ratsun unohtanut kun muistin vain että se oli iso ja ruskea. Valmiiksi hommissa.
Olin hieman yllättynyt että jäätiin kentälle. Tunnin alkaessa mittari näytti +6°C ja lopuksi +4°C. Raikasta oli. T-paita, fleece ja toppaliivi oli oikein sopiva varustus. Innokas tallikaveri värjötteli vapaaehtoisesti kameran kanssa.
Aluksi kuunneltiin vähän johdantoa. Aika pitkään meitä (6 ratsukkoa) sai johdatella että tajusin että kyse on tasapainosta. Puhuttiin hevosen luontaisesta tasapainosta ja siitä kuinka sitä horjutetaan. Etuosaa ulos pukkaamalla ratsu korjaa tasapainoaan kääntämällä kaulaa sisälle eli taipuu. Ilman että ohjista tarvii värkätä. Tätä harjoiteltiin ympyrällä käynnissä kumpaankin suuntaan. Hetki ravissakin.
Ratsastus on kuulemma reaktioiden hakemista. Jos ei tule reaktioita niin silloin kysymys on matkustamisesta. Itselleni vaikeinta oli sopivan ulko-ohjan tuen löytäminen. Ohjia piti muutamaan otteeseen myös lyhentää. Kovin yksityiskohtaisia neuvoja ei saatu vaan meidät laitettiin ajattelemaan itse. Kyllä Elmo myötäsi sisään kun päästin ulko-ohjan löysälle. Alkuun tuntui että opin vain jäämään kiinni sisältä mutta kyllä se siitä parani.
Tultiin myös huolellisia kulmia asettaen ja taivuttaen sekä pituushalkaisijaa suoraan. Käynnissä ja ravissa. Aika paljon myös volttailin. Linjalle osuin ihan ok mutta muutamien hyvin ravihetkien jälkeen taisin ruveta värkkäämään liikaa ja hommasta katosi rentous. Samalla myös ratti meni rikki. Ei auttanut kuin varmistaa istuvansa tarpeeksi keskellä ja takana ja rentoutua.
Lopussa jatkettiin ympyrällä. Välillä tuntui hyvältä, välillä taas kangistui. Vaan epäselväksi jäi että joko hyvä oli riittävän hyvä vai pitäisikö osata vaatia vielä enemmän. Kovin lyhyeksi en ruunaa ainakaan osannut ratsastaa.
Laukkaa otettiin tunnin aikana vain muutama ympyrällinen. Vaikeaa oli. Vaikka meno oli kovin käyntipainotteista ja keli viileä, oli ratsuni tunnin jälkeen hikimärkä. Jotain hommia sitä kai on joutunut tekemään.
Ope oli oikein hyvä. Viihdyin hyvin enkä pingottanut. Oikein avartavia ajatuksia. Onneksi ensi viikolla jatkuu. Lopputunneille lisäsin itseni jonoon.
Ongelmia:
pitkä ratsu
ulko-ohjan tuki
laukka
Parannusta:
myötäsi
sain vähän juonesta kiinni
tosi mielenkiintoinen tunti
Sanna videoi meidän menoa:
Olin hieman yllättynyt että jäätiin kentälle. Tunnin alkaessa mittari näytti +6°C ja lopuksi +4°C. Raikasta oli. T-paita, fleece ja toppaliivi oli oikein sopiva varustus. Innokas tallikaveri värjötteli vapaaehtoisesti kameran kanssa.
Aluksi kuunneltiin vähän johdantoa. Aika pitkään meitä (6 ratsukkoa) sai johdatella että tajusin että kyse on tasapainosta. Puhuttiin hevosen luontaisesta tasapainosta ja siitä kuinka sitä horjutetaan. Etuosaa ulos pukkaamalla ratsu korjaa tasapainoaan kääntämällä kaulaa sisälle eli taipuu. Ilman että ohjista tarvii värkätä. Tätä harjoiteltiin ympyrällä käynnissä kumpaankin suuntaan. Hetki ravissakin.
Ratsastus on kuulemma reaktioiden hakemista. Jos ei tule reaktioita niin silloin kysymys on matkustamisesta. Itselleni vaikeinta oli sopivan ulko-ohjan tuen löytäminen. Ohjia piti muutamaan otteeseen myös lyhentää. Kovin yksityiskohtaisia neuvoja ei saatu vaan meidät laitettiin ajattelemaan itse. Kyllä Elmo myötäsi sisään kun päästin ulko-ohjan löysälle. Alkuun tuntui että opin vain jäämään kiinni sisältä mutta kyllä se siitä parani.
Tultiin myös huolellisia kulmia asettaen ja taivuttaen sekä pituushalkaisijaa suoraan. Käynnissä ja ravissa. Aika paljon myös volttailin. Linjalle osuin ihan ok mutta muutamien hyvin ravihetkien jälkeen taisin ruveta värkkäämään liikaa ja hommasta katosi rentous. Samalla myös ratti meni rikki. Ei auttanut kuin varmistaa istuvansa tarpeeksi keskellä ja takana ja rentoutua.
Lopussa jatkettiin ympyrällä. Välillä tuntui hyvältä, välillä taas kangistui. Vaan epäselväksi jäi että joko hyvä oli riittävän hyvä vai pitäisikö osata vaatia vielä enemmän. Kovin lyhyeksi en ruunaa ainakaan osannut ratsastaa.
Laukkaa otettiin tunnin aikana vain muutama ympyrällinen. Vaikeaa oli. Vaikka meno oli kovin käyntipainotteista ja keli viileä, oli ratsuni tunnin jälkeen hikimärkä. Jotain hommia sitä kai on joutunut tekemään.
Ope oli oikein hyvä. Viihdyin hyvin enkä pingottanut. Oikein avartavia ajatuksia. Onneksi ensi viikolla jatkuu. Lopputunneille lisäsin itseni jonoon.
Ongelmia:
pitkä ratsu
ulko-ohjan tuki
laukka
Parannusta:
myötäsi
sain vähän juonesta kiinni
tosi mielenkiintoinen tunti
Sanna videoi meidän menoa:
maanantai 28. syyskuuta 2015
Pimeä hyppytunti
Maanantain hyppytunnille sain taas Ressun. Tänään vaihdoin esteraippaan. Liekö siitä johtunut mutta poni ei ollut ihan virtaisimmalla päällään. Pääosin eteni kyllä mutta salakavalasti välillä hyytyi. Ratsukoita tunnilla oli 5. Taas alotus vähän venähti ja hämärä putosi päälle.
Alkutunnista näki vielä jotain. Hypättiin pikkuestettä ensin ravissa. Ristikkona, sitten pystynä. Poni ei noin kuudella ensimmäisellä ylityksellä ottanut itse laukkaa vaan aina spurtattiin sitten minun käskystäni esteen jälkeen. Suuntaa esteen jälkeen vaihdettiin. Myötälaukat oli hukassa. Alkuverkassa huomasin että lopulta vaihdot tulee mutta enemmän ponin omasta halusta kuin pyynnöistäni. Sitten taisi vaihtua hyppysuuntakin ja este nousi aika isoksi. Ei ehkä ihan metriä mutta yli 80 ainakin. Meillä ei ihan paikat osuneet ja pompittiin mistä sattuu. Yli mentiin silti. Syytin hämäryyttä etten nähnyt askelia yhtään.
Päivän rata oli vasemmalle kääntämistä. Erikoisempina esteinä oli marimekkomuuri ja lieriöpysty. Joukossa myös sarja 1 askeleen välillä. Käskettiin mennä suora linja pystyltä toiselle vaikka mielestäni se oli selvästi kaareva. Tästä ei päästy yhteisymmärrykseen. Päivän ratsut oli sen verran erikokoisia että tehtäviä mentiin hyvin monilla eri askelmäärillä. Me pudotettiin linjan jälkimmäinen. Sitten piti voltata että este ehdittiin nostaa. Vaan lopulta poni ei jostain syystä kääntynytkään esteelle vaikkei tie ollut edes paha. Ohijuoksu. Ja meidän kun piti mennä tänään kielloitta! Tosin marimekolle kun poni empi niin sain sen motivoitua yli.
Toinen kierros meillä meni paremmin. Yhä toki taisi olla vääriä laukkoja välissä. Ja vaikka hyppäsin viidentenä niin silti käänsin ekan esteen jälkeen väärään suuntaan. Hups. Kovin oli jo pimeää. Muuten ihan ok. Sarjastakin selvittiin joka kerta yhdellä askeleella. Korkeus oli yhä maltillinen, ehkä suurin osa n. 70 cm.
Lopuksi tultiin vielä marimekolla höystettyä okseria. Edessä apupuomi askelta ennen. Vaikea oli tähdätä puomille sillä se vaati puomin tuijottamista. Estettä lähestyessä kun ei ole hyvä tuijotella maahan sen eteen. Pikkukorkeuksilla meni ok. Isommilla mekin kiellettiin. Takapuomi oli n. 95 tai metrin. Etupuomin piti olla alempana että hypättiin. Pysyin kuitenkin kielloissa kyydissä. Häntäremmi ei pysynyt vaan sen kiinnitys katkesi. Otettiin ehkä 6 kieltoa. Ponin terävin särmä katosi ja välillä nuutui estettä kohti. Äkkiä siinä omatkin voimat katosi. Itse hypyissäkään en ollut kovin kauniisti. Yritin ajatella pystyä ylävartaloa mutta jalat sitten teki omia voltteja takakautta.
Loppukäynnit saatiin oikein pitkän kaavan kautta kun muillakin oli ongelmia. Eipä se poni ihanan tasaiseksi tuntumalle tullut. Vähän parani. Lopuksi oli todettava että ei voida jatkaa näin. Ehdotettiin että ens maanantaina hypättäisiin jo klo 16. Aamuvuoro töissä kutsuu.
Ongelmia:
vaihteleva eteenpäinpyrkimys
pudotus, ohijuoksu ja kiellot
pimeys
Parannusta:
pysyin kyydissä vaikka kerran poistuinkin satulasta
Alkutunnista näki vielä jotain. Hypättiin pikkuestettä ensin ravissa. Ristikkona, sitten pystynä. Poni ei noin kuudella ensimmäisellä ylityksellä ottanut itse laukkaa vaan aina spurtattiin sitten minun käskystäni esteen jälkeen. Suuntaa esteen jälkeen vaihdettiin. Myötälaukat oli hukassa. Alkuverkassa huomasin että lopulta vaihdot tulee mutta enemmän ponin omasta halusta kuin pyynnöistäni. Sitten taisi vaihtua hyppysuuntakin ja este nousi aika isoksi. Ei ehkä ihan metriä mutta yli 80 ainakin. Meillä ei ihan paikat osuneet ja pompittiin mistä sattuu. Yli mentiin silti. Syytin hämäryyttä etten nähnyt askelia yhtään.
Päivän rata oli vasemmalle kääntämistä. Erikoisempina esteinä oli marimekkomuuri ja lieriöpysty. Joukossa myös sarja 1 askeleen välillä. Käskettiin mennä suora linja pystyltä toiselle vaikka mielestäni se oli selvästi kaareva. Tästä ei päästy yhteisymmärrykseen. Päivän ratsut oli sen verran erikokoisia että tehtäviä mentiin hyvin monilla eri askelmäärillä. Me pudotettiin linjan jälkimmäinen. Sitten piti voltata että este ehdittiin nostaa. Vaan lopulta poni ei jostain syystä kääntynytkään esteelle vaikkei tie ollut edes paha. Ohijuoksu. Ja meidän kun piti mennä tänään kielloitta! Tosin marimekolle kun poni empi niin sain sen motivoitua yli.
Toinen kierros meillä meni paremmin. Yhä toki taisi olla vääriä laukkoja välissä. Ja vaikka hyppäsin viidentenä niin silti käänsin ekan esteen jälkeen väärään suuntaan. Hups. Kovin oli jo pimeää. Muuten ihan ok. Sarjastakin selvittiin joka kerta yhdellä askeleella. Korkeus oli yhä maltillinen, ehkä suurin osa n. 70 cm.
Lopuksi tultiin vielä marimekolla höystettyä okseria. Edessä apupuomi askelta ennen. Vaikea oli tähdätä puomille sillä se vaati puomin tuijottamista. Estettä lähestyessä kun ei ole hyvä tuijotella maahan sen eteen. Pikkukorkeuksilla meni ok. Isommilla mekin kiellettiin. Takapuomi oli n. 95 tai metrin. Etupuomin piti olla alempana että hypättiin. Pysyin kuitenkin kielloissa kyydissä. Häntäremmi ei pysynyt vaan sen kiinnitys katkesi. Otettiin ehkä 6 kieltoa. Ponin terävin särmä katosi ja välillä nuutui estettä kohti. Äkkiä siinä omatkin voimat katosi. Itse hypyissäkään en ollut kovin kauniisti. Yritin ajatella pystyä ylävartaloa mutta jalat sitten teki omia voltteja takakautta.
Loppukäynnit saatiin oikein pitkän kaavan kautta kun muillakin oli ongelmia. Eipä se poni ihanan tasaiseksi tuntumalle tullut. Vähän parani. Lopuksi oli todettava että ei voida jatkaa näin. Ehdotettiin että ens maanantaina hypättäisiin jo klo 16. Aamuvuoro töissä kutsuu.
Ongelmia:
vaihteleva eteenpäinpyrkimys
pudotus, ohijuoksu ja kiellot
pimeys
Parannusta:
pysyin kyydissä vaikka kerran poistuinkin satulasta
Raviväistöjä ja laukanvaihtoja
Maanantaina sain taas hieman yllättäen Sokerin koulutunnille. Mikäs siinä. Houkuttelin tamman heinätupoilla kiltiksi eikä meinannutkaan haukkoa minua. Toki satulavyön kiristyksessä olin erityisen varuillani.
Tunnilla ratsukoita oli 4. Koko kenttä käytössä ja kelinä pilvinen +10°C. Aiheena tänään kuulemma raviväistöjä ja laukanvaihtoja. Alkuverkassa pääsin vähän hinkuttelemaan. Kun open silmä vältti niin volttailin, hain taivutuksia kumpaankin suuntaan ja tein siirtymiä. Varsinkin oikeaan oli aluksi hyvin kankeaa.
Raviväistöt oli aluksi huonoja. Ei väistänyt tai oli työlästä. Väistettiin myös käynnissä. Kun muualla ratsasti kontrollia niin väistöistä sai parempia. Hyvin Sokeri rupesi herkistymään.
Laukassa Sokeria piti saada lyhyemmäksi. Laukanvaihdot tuli ravin kautta. Laukassa tamma ei myödännyt.
Lopuksi ratsastettiin voltilla hyväksi ja sitten Sokerille kerralla kaikki ohjat pois.
Ongelmia:
jäykkyys
Parannusta:
laukat vaihtui
Tunnilla ratsukoita oli 4. Koko kenttä käytössä ja kelinä pilvinen +10°C. Aiheena tänään kuulemma raviväistöjä ja laukanvaihtoja. Alkuverkassa pääsin vähän hinkuttelemaan. Kun open silmä vältti niin volttailin, hain taivutuksia kumpaankin suuntaan ja tein siirtymiä. Varsinkin oikeaan oli aluksi hyvin kankeaa.
Raviväistöt oli aluksi huonoja. Ei väistänyt tai oli työlästä. Väistettiin myös käynnissä. Kun muualla ratsasti kontrollia niin väistöistä sai parempia. Hyvin Sokeri rupesi herkistymään.
Laukassa Sokeria piti saada lyhyemmäksi. Laukanvaihdot tuli ravin kautta. Laukassa tamma ei myödännyt.
Lopuksi ratsastettiin voltilla hyväksi ja sitten Sokerille kerralla kaikki ohjat pois.
Ongelmia:
jäykkyys
Parannusta:
laukat vaihtui
sunnuntai 27. syyskuuta 2015
Käyntiväistöjä ja laukkatyötä ympyrällä
Sunnuntaina päädyin vielä Aaltikselle tunnille. Ihanaa että oli keliä mennä pihalla. Aurinkoinen +12°C. Pohjastakin olin suotta huolissani. Ei ollut lälly vaan oikein hyvä. Ratsuni oli jo edellisellä tunnilla hommissa. Pitkästä aikaa Niilo. Kiva!
Poni oli tänään kivan tasainen. Heti alusta asti huolehdin ettei sillä ole vasemmassa ohjassa tilaa roikkua. Open kommentit oli kivaa viilausta. Piti kohottaa, ratsastaa takasia aktiivisemmiksi sekä huolehtia ettei poni mene liian matalaksi ja etupainoiseksi. Alkuverkassa tein muutaman siirtymän, volttailin, hieman väistätin sekä pitkille sivuille tein avoja käynnissä ja ravissa. Olisin voinut siirtyä itse asiaan jo nopeamminkin. Kuuma tuli jo alkuverkan aikana ja nakkasin fleecen pois suunnan vaihdon yhteydessä. Poolostakin piti kääriä hihat.
Välikäyntien jälkeen järjestäydyttiin ympyröille. Me tien päätyyn muiden hitaiden kanssa.
Alkuun asetettiin käynnissä ulos ja pyydettiin takaosaa väistämään ulos sekä samalla etuosaa sisälle. Niilo oli alkuun vähän nahkea mutta lopulta sai juonesta kiinni ja rupesi suorittamaan hyvin. Piti muistaa huolehtia myös etenemisestä sekä pitää kummatkin jalat kiinni. Toinen jalka lähti hyvin herkästi lepattamaan irti. Piti myös antaa ponin ulkoetuselle tilaa liikkua. Oltiin väistöissä porukan hitaimmasta päästä. Välillä tein muutaman ravipätkän ja parhaimmillaan sain ponin takaisin käyntiin ilman että turpa nousi! Tapahtuu ehkä kerran vuodessa. Nyt jopa kolmesti!
Laukat mentiin myös ympyrällä. Laukattiin pitkät pätkät kerrallaan kuten pelkäsinkin. Siinä tuli samanlaisia kommentteja. Aseta ulos jos tuntuu jäävän vasempaan ohjaan kiinni. Huolehdi ettei jää etupainoiseksi. Lisää energiaa. Kiva laukassa ei edelleenkään ollut istua. Mutta nyt selviydyin asiallisesti, poni kulki pääosin nätisti ja oli yllättävän pyöreä. Jos muoto karkasi ylös niin ulko-ohjaan tasainen tuki ja sisäpohkeella ohjalle.
Loppuverkassa yritin saada energistä ravia vähän hitaammassa tahdissa huolehtien yhä siitä ettei tukeudu liikaa vasempaan ohjaan. Tahti ei juuri hidastunut mutta muuten ihan jees.
Ongelmia:
omat jalat ihan jumissa
ponin tukka edessä
painui herkästi etupainoiseksi enkä huomannut
Parannusta:
helposti pyöreä
liikkui jalasta eteen
väisti parhaimmillaan kivasti
ei ollut niin vasemmalla ohjalla kuin yleensä
muutama tasainen siirtymä ravista käyntiin
Poni oli tänään kivan tasainen. Heti alusta asti huolehdin ettei sillä ole vasemmassa ohjassa tilaa roikkua. Open kommentit oli kivaa viilausta. Piti kohottaa, ratsastaa takasia aktiivisemmiksi sekä huolehtia ettei poni mene liian matalaksi ja etupainoiseksi. Alkuverkassa tein muutaman siirtymän, volttailin, hieman väistätin sekä pitkille sivuille tein avoja käynnissä ja ravissa. Olisin voinut siirtyä itse asiaan jo nopeamminkin. Kuuma tuli jo alkuverkan aikana ja nakkasin fleecen pois suunnan vaihdon yhteydessä. Poolostakin piti kääriä hihat.
Välikäyntien jälkeen järjestäydyttiin ympyröille. Me tien päätyyn muiden hitaiden kanssa.
Alkuun asetettiin käynnissä ulos ja pyydettiin takaosaa väistämään ulos sekä samalla etuosaa sisälle. Niilo oli alkuun vähän nahkea mutta lopulta sai juonesta kiinni ja rupesi suorittamaan hyvin. Piti muistaa huolehtia myös etenemisestä sekä pitää kummatkin jalat kiinni. Toinen jalka lähti hyvin herkästi lepattamaan irti. Piti myös antaa ponin ulkoetuselle tilaa liikkua. Oltiin väistöissä porukan hitaimmasta päästä. Välillä tein muutaman ravipätkän ja parhaimmillaan sain ponin takaisin käyntiin ilman että turpa nousi! Tapahtuu ehkä kerran vuodessa. Nyt jopa kolmesti!
Laukat mentiin myös ympyrällä. Laukattiin pitkät pätkät kerrallaan kuten pelkäsinkin. Siinä tuli samanlaisia kommentteja. Aseta ulos jos tuntuu jäävän vasempaan ohjaan kiinni. Huolehdi ettei jää etupainoiseksi. Lisää energiaa. Kiva laukassa ei edelleenkään ollut istua. Mutta nyt selviydyin asiallisesti, poni kulki pääosin nätisti ja oli yllättävän pyöreä. Jos muoto karkasi ylös niin ulko-ohjaan tasainen tuki ja sisäpohkeella ohjalle.
Loppuverkassa yritin saada energistä ravia vähän hitaammassa tahdissa huolehtien yhä siitä ettei tukeudu liikaa vasempaan ohjaan. Tahti ei juuri hidastunut mutta muuten ihan jees.
Ongelmia:
omat jalat ihan jumissa
ponin tukka edessä
painui herkästi etupainoiseksi enkä huomannut
Parannusta:
helposti pyöreä
liikkui jalasta eteen
väisti parhaimmillaan kivasti
ei ollut niin vasemmalla ohjalla kuin yleensä
muutama tasainen siirtymä ravista käyntiin
Hemppa on super myös maastossa
Sunnuntainakin pääsin Hempan kyytiin. Vaihtoehtoina oli maasto jos löytyy seuraa tai itsenäinen pyörittely kentällä. Maastoseura löytyi, joten se oli suunnitelma.
Tarhasta Hemppa ei tullut ihan kutsumalla. Vaan lähemmäs päästyäni seurasi perässä vaikka tajusin että riimu puuttuu. Nätisti tuli portille asti. Oli jopa helpompaa kuin taluttaen kun kumpikin sai katsoa rauhassa omat jalkansa. Hoitaessa oli kiltisti. Vaan toinen takakenkä puuttui. Soitin tilannekatsauksen ja vastaus oli että voi mennä maastoon jos kovat tiet menee vain käyntiä. Kangasmaastossa voi mennä lujempaakin. Näin tehtiin.
Maastoseurana oli aiemmin minunkin testaamani Ellu. Vähän vaihdellen mentiin edessä ja takana. Heti alkumatkasta Hemppa sai juuren jumiin etukenkään, joten piti käydä pois selästä irroittamassa se. Tiukassa oli mutta irtosi.
Ruuna oli sopivan innokas mutta täysin kuuliainen. Ei tuijotellut mitään ja oli totaalisen hallittavissa. Autoja taisin aluksi jännittää enemmän itse. Täydellistä! Laukassa mentiin reippaastikin mutta viimeiset omat menohalut jäi syttymättä. Liekö pehmeällä pohjalla ollut tekemistä asian kanssa? Spurtissa irtosi 43,3 km/h. Ei siis hurjasti mutta sen verran että Ellu jäi. Vaan herkästi myös hiljensi kun jäätiin odottamaan kaveria.
Ravissa menointoa oli enemmän Ellun takana. Nopein sai mennä aina edeltä. Paluumatkan ravissa se oli Ellu. Laukassa me. Käynnissä vähän vaihdellen. Aika samoja reittejä mentiin taas. Yksi uusi pätkä.
Maastossa meni reilu tunti. Lopuksi kävin vielä pyörähtämässä kentällä, sillä tämä oli samalla kenraaliharjoitukseni tuleviin koulukisoihin. Osasin istua harjoitusravissa. Ruuna tuntui jopa aavistuksen lyhyemmältä. Ihan tasainen se ei edelleenkään ollut vaan hetkittäin nosti turpaa. Laukat nousi, takaisin siirtyi myös ja sekä keskiravi että keskilaukka lähtivät jo ihan orastavasti. Pienellä treenillä tulisi varmaan tosi kiva. Nyt se treeni jäikin superpieneksi. Vaan ei sijoituspaineita.
Tallissa huomasin että toinenkin takakenkä puuttuu. Ei onneksi arkonut jalkojaan eikä niissä edelleenkään tuntunut kuumotusta tms.
Ongelmia:
irtoavat kengät
Parannusta:
tosi tolkku maastoratsu
Tarhasta Hemppa ei tullut ihan kutsumalla. Vaan lähemmäs päästyäni seurasi perässä vaikka tajusin että riimu puuttuu. Nätisti tuli portille asti. Oli jopa helpompaa kuin taluttaen kun kumpikin sai katsoa rauhassa omat jalkansa. Hoitaessa oli kiltisti. Vaan toinen takakenkä puuttui. Soitin tilannekatsauksen ja vastaus oli että voi mennä maastoon jos kovat tiet menee vain käyntiä. Kangasmaastossa voi mennä lujempaakin. Näin tehtiin.
Maastoseurana oli aiemmin minunkin testaamani Ellu. Vähän vaihdellen mentiin edessä ja takana. Heti alkumatkasta Hemppa sai juuren jumiin etukenkään, joten piti käydä pois selästä irroittamassa se. Tiukassa oli mutta irtosi.
Ruuna oli sopivan innokas mutta täysin kuuliainen. Ei tuijotellut mitään ja oli totaalisen hallittavissa. Autoja taisin aluksi jännittää enemmän itse. Täydellistä! Laukassa mentiin reippaastikin mutta viimeiset omat menohalut jäi syttymättä. Liekö pehmeällä pohjalla ollut tekemistä asian kanssa? Spurtissa irtosi 43,3 km/h. Ei siis hurjasti mutta sen verran että Ellu jäi. Vaan herkästi myös hiljensi kun jäätiin odottamaan kaveria.
Ravissa menointoa oli enemmän Ellun takana. Nopein sai mennä aina edeltä. Paluumatkan ravissa se oli Ellu. Laukassa me. Käynnissä vähän vaihdellen. Aika samoja reittejä mentiin taas. Yksi uusi pätkä.
Maastossa meni reilu tunti. Lopuksi kävin vielä pyörähtämässä kentällä, sillä tämä oli samalla kenraaliharjoitukseni tuleviin koulukisoihin. Osasin istua harjoitusravissa. Ruuna tuntui jopa aavistuksen lyhyemmältä. Ihan tasainen se ei edelleenkään ollut vaan hetkittäin nosti turpaa. Laukat nousi, takaisin siirtyi myös ja sekä keskiravi että keskilaukka lähtivät jo ihan orastavasti. Pienellä treenillä tulisi varmaan tosi kiva. Nyt se treeni jäikin superpieneksi. Vaan ei sijoituspaineita.
Tallissa huomasin että toinenkin takakenkä puuttuu. Ei onneksi arkonut jalkojaan eikä niissä edelleenkään tuntunut kuumotusta tms.
Ongelmia:
irtoavat kengät
Parannusta:
tosi tolkku maastoratsu
lauantai 26. syyskuuta 2015
Jatsi ykköskisaratsuna luokan viimeisenä
Lauantain ykkösratsuni oli Jatsi. Sillä olin vuorossa 75-luokan jälkimmäisessä verkkaryhmässä. En tiedä mistä ruunalle oli tullut huono elämä mutta näin pahantuulisena ei ole koskaan aiemmin ottanut vastaan. Kun menin karsinaan niin korvat pysyivät luimussa. Rapsuttelustakaan ei mieli kohentunut.
Kun pääsin ratsaille niin Cunamin jälkeen tuntui tosi matalalta ja lyhytkaulaiselta. Cunamin reippaan ravin jäljiltä ei Jatsillekaan jäänyt tilaa lusmuilla vaan herättelin ruunan reippaaseen menoon. Laukassa se irtosi aika itsestään. Varmuuden vuoksi kävin Jatsillekin esittelemässä erikoisesteet. Katseli vähän muttei erikoisemmin. Verkkahypyt meni ihan ok.
Odotellessa ei edelleenkään muistanut jännittää. Oman vuoron koittaessa taas normivalmistelut alle ja menoksi. Ykkönen ok. Tarpeeksi pitkä tie kakkoselle ja yli siitäkin. Kolmosestakin päästiin. Vauhti kiihtyi vähän liiaksi eikä tie ollut ihan priima, joten nelosesta juostiin vasemmalta(!) ohi. Ihan tavallinen okseri. Uusi lähestyminen keskelle estettä ja vähän hitaammin ja yli. Vitosena oli lankut. Taas huolella keskelle ja pohkeet kiinni. Yli. Kolmannen kerran tänään päässä löi vitosen jälkeen tyhjää että mikä on seuraava este. Okserihan se. Nyt ei ollut enää niin ajasta kiinni, joten asiallinen tie ja yli. Seiskalle mentiin taas pohkeet kiinni mutta niin lähti lainelankku Jatsinkin matkaan. 8 vp ja luokan jumbosijalle. Eikä vieläkään nollarataa. Kielloton suoritus olisi oikein kiva. Pitäisi muistaa Jatsilla ratsastaa ihan joka ikinen este huolellisesti. Lisää treeniä siis vaan.
Meidän rata:
 |
| ©Anne |
Kun pääsin ratsaille niin Cunamin jälkeen tuntui tosi matalalta ja lyhytkaulaiselta. Cunamin reippaan ravin jäljiltä ei Jatsillekaan jäänyt tilaa lusmuilla vaan herättelin ruunan reippaaseen menoon. Laukassa se irtosi aika itsestään. Varmuuden vuoksi kävin Jatsillekin esittelemässä erikoisesteet. Katseli vähän muttei erikoisemmin. Verkkahypyt meni ihan ok.
 |
| ©Venla |
 |
| ©Miili |
Odotellessa ei edelleenkään muistanut jännittää. Oman vuoron koittaessa taas normivalmistelut alle ja menoksi. Ykkönen ok. Tarpeeksi pitkä tie kakkoselle ja yli siitäkin. Kolmosestakin päästiin. Vauhti kiihtyi vähän liiaksi eikä tie ollut ihan priima, joten nelosesta juostiin vasemmalta(!) ohi. Ihan tavallinen okseri. Uusi lähestyminen keskelle estettä ja vähän hitaammin ja yli. Vitosena oli lankut. Taas huolella keskelle ja pohkeet kiinni. Yli. Kolmannen kerran tänään päässä löi vitosen jälkeen tyhjää että mikä on seuraava este. Okserihan se. Nyt ei ollut enää niin ajasta kiinni, joten asiallinen tie ja yli. Seiskalle mentiin taas pohkeet kiinni mutta niin lähti lainelankku Jatsinkin matkaan. 8 vp ja luokan jumbosijalle. Eikä vieläkään nollarataa. Kielloton suoritus olisi oikein kiva. Pitäisi muistaa Jatsilla ratsastaa ihan joka ikinen este huolellisesti. Lisää treeniä siis vaan.
 |
| ©Anne |
 |
| ©Anne |
Meidän rata:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)