Lauantaina pääsin hyppäämään Hempalla. Päivän estetunti oli kuulemma niin täynnä että minut otettiin mieluummin tuntien jälkeen yksityishepalle kaveriksi. Eikä yhtään haitannut hypätä kahden ratsukon porukassa.
Alle Hemppa oli tehnyt yhden tunnin ja löytyi siis sisältä harjattuna. Martingaalimme oli kadonnut ja viriteltiin sitten lainavermeet. Keli oli aurinkoinen +15°C ja pitkähihaisella tuli kuuma. Laho pääni unohti turvaliivin kotiin, joten menin ilman.
Alkuverkasta asti Hemppa oli tänään aika hyvä ratsastaa. Tietysti vähän nyki tavalliseen tapaansa. Ensimmäisenä tehtävänä tultiin isoa kahdeksikkoa kolmen kavaletin yli. Vaihto kavaletilla oikeasta vasempaan ei onnistunut. Valui vasemmalle ja piti varmistella ettei törmätä esteeseen. En komentanut. Ohje oli vaihtaa sitten kavalettien jälkeen lennossa. Rupesi ne vaihdotkin tähän suuntaan löytymään.
Sitten tultiin suoria linjoja. 5 askelta (ja aina väärässä laukassa tehtävän jälkeen eli oikeassa). Taas vaihdettiin askeleessa. Toiselle pitkälle sivulle vähän sujuvampi 6 askelta. Ekalla kerralla tuli kunnon isot loikat erikoisempien esteiden yli. Sitten tultiin vielä lävistäjillä portti ja vesimatto (täytetty). Ei kummempia vaan yli.
Taisi olla näiden jälkeen kun tultiin rataa. Lopulta kahdesti. Kuvittelin että toisellakin kierroksella korkeus oli maltillinen mutta osa oli ysikympissä. Tuntuivat pieniltä. Hemppa vastasi apuihini hyvin, oli tosi hyvä takapuolituntuma laukkoihin, oikeasta vasempaan vaihtui lennosta ja jälkimmäinen kierros oli tasaisempi. Paikatkin olivat ihan asiallisia. Ei hulluja hyppyjä eikä yhtään epäröintiä. Väleissä näin jo kaukaa mitä pitää tehdä. Eikä pyöristyvästä selästäni tullut sanomista.
Lopuksi hypättiin vielä kolmen hypyn uusintarata. Tiukat kaarteet suuntaan ja toiseen. Meille hyvin tarpeellinen treeni. Kaarre oikealle sakkasi joka kerta vaikka parani kyllä. Ratsu meni kaulasta liikaa mutkalle. Kertaalleen kolautettiin muttei tullut pudotusta. Tultiinkohan kahdesti vai kolmesti. Tähän oli sitten hyvä lopettaa.
Loppuraveissa tuntui taas paljon paremmalta kuin alkuun. Pitkästä aikaa pidettiin ihan kunnon täysmittainen tunti.
Ongelmia:
en huomannut koska ratsu on kaula mutkalla oikealle
en saanut vaihdettua laukkaa lennossa vasemmasta oikeaan
Parannusta:
ope kehui taas jämäköitynyttä istuntaani
tunsin takapuoleeni hyvin selvästi mikä laukka meillä on
vaihtoi lennosta oikeasta vasempaan
paikkasilmäni oli tänään suht skarppina
lauantai 2. syyskuuta 2017
perjantai 1. syyskuuta 2017
Hempan itsenäinen perjantaihiillostus
Perjantaina olin poikkeuksellisesti Oulussa. Harmittelin hirmuisesti ettei Artsia juuri tänään ollut. Menin sitten iltapäivällä itsenäisesti Hempalla. Välillä tihutti ja kenttäkin oli märkä. Välillä paistoi aurinko. Silti kentällä pääsi menemään kaikki askellajit. Lämmintä oli n. +11°C ja kentällä oli kahdesta kolmeen (vai neljään) ratsukkoa. Pidin takin päällä ja oli vähän vaihdellen kuuma ja sopiva.
En ruvennut heti hiillostamaan vaan aloitettiin käynnissä. Taivuttelin ja annoin mieluummin kulkea turpa ryntäissä, kunhan taipui. Yhä huomasin itse huonosti koska kaula on liikaa mutkaa oikealla. Ravissa aktiivisuus oli ihan hyvä mutta nyki ohjia. Laukat ei oikein rullanneet. Alkuverkka oli aika pitkä ja rauhallinen ja vasta sen jälkeen rupesin tekemään mitään erikoisempaa. Maapuomit tulin ohimennen käynnissä ja ravissa pari kertaa.
Yritin tehdä ympyrällä laukanvaihtoja. Ei tainnut vaihtaa kertaakaan.
Välikäyntien jälkeen tein siirtymiä. Ravihaitarilla ratsu tulee yleensä kivasti istunnan kuulolle ja tasoittuu. Hetken jälkeen rupesi ravista käyntiin ja takaisin raviin siirtymät tulemaan paljon tasaisempina. Muoto pysyi pyöreänä. Treenattiin myös vähän pysähdyksiä. Ei tullut jumittelua, kiukuttelua eikä peruutusta. Kuvittelen saaneeni jalat tasan kun ratsastin pohkeilla pysähdykseen.
Laukannostoissa turpa nousi. Laukassa meno oli muutenkin vähän epätasaisempaa. Parani kuitenkin. Lopuksi innostuin kokeilemaan vaihtoja täyskaarroilla. Kun humma oli ensin aktivoitu hyväksi ja raipankäytöllä aiheutettu pari pukkia niin yllättäen vaihtoi vasemman laukan oikeaksikin lennossa. Ei tullut kaikkia vaihtoja mutta useampi onnistuminen molempiin suuntiin. Oho!
Hemppa hikosi märäksi. Loppukäynnit käytiin kaverin kanssa peltolenkin kautta.
Ongelmia:
oli pitkään aluksi huono ratsastaa
kaksi pukkia raipankäytöstäni
Parannusta:
vaihtoi molemmat laukat sileällä
tasoittui loppua kohti
En ruvennut heti hiillostamaan vaan aloitettiin käynnissä. Taivuttelin ja annoin mieluummin kulkea turpa ryntäissä, kunhan taipui. Yhä huomasin itse huonosti koska kaula on liikaa mutkaa oikealla. Ravissa aktiivisuus oli ihan hyvä mutta nyki ohjia. Laukat ei oikein rullanneet. Alkuverkka oli aika pitkä ja rauhallinen ja vasta sen jälkeen rupesin tekemään mitään erikoisempaa. Maapuomit tulin ohimennen käynnissä ja ravissa pari kertaa.
Yritin tehdä ympyrällä laukanvaihtoja. Ei tainnut vaihtaa kertaakaan.
Välikäyntien jälkeen tein siirtymiä. Ravihaitarilla ratsu tulee yleensä kivasti istunnan kuulolle ja tasoittuu. Hetken jälkeen rupesi ravista käyntiin ja takaisin raviin siirtymät tulemaan paljon tasaisempina. Muoto pysyi pyöreänä. Treenattiin myös vähän pysähdyksiä. Ei tullut jumittelua, kiukuttelua eikä peruutusta. Kuvittelen saaneeni jalat tasan kun ratsastin pohkeilla pysähdykseen.
Laukannostoissa turpa nousi. Laukassa meno oli muutenkin vähän epätasaisempaa. Parani kuitenkin. Lopuksi innostuin kokeilemaan vaihtoja täyskaarroilla. Kun humma oli ensin aktivoitu hyväksi ja raipankäytöllä aiheutettu pari pukkia niin yllättäen vaihtoi vasemman laukan oikeaksikin lennossa. Ei tullut kaikkia vaihtoja mutta useampi onnistuminen molempiin suuntiin. Oho!
Hemppa hikosi märäksi. Loppukäynnit käytiin kaverin kanssa peltolenkin kautta.
Ongelmia:
oli pitkään aluksi huono ratsastaa
kaksi pukkia raipankäytöstäni
Parannusta:
vaihtoi molemmat laukat sileällä
tasoittui loppua kohti
maanantai 28. elokuuta 2017
Kimo eri planeetalta kuin suokit
Maanantaina ällistyin hiiteen kun tallilta tuli juonipaljastuksia: esteille Harmonia! Olin jo luopunut toivosta tamman suhteen. Tallillakin pelkäsin vielä että jotain tulee onneni eteen. Ei tullut. Hoo tarhasta ja kuntoon. Satuloidessa meinasi syödä minut mutta muuten oli kiltisti.
Rata oli taas edellisten jäljiltä valmiina. Ratsukoita tunnilla oli 4 ja keli oli +10 asteen tienoilla. Nyt menin koko tunnin fleece päällä.
Alkuverkassa tehtiin taas sammakoita. Sitten hölkättiin ihan hetki pidemmällä ohjalla kunnes ruvettiin taivuttelemaan. Alkuun Hoo tuntui sangen könkältä ja ihmettelin ettei ope sanonut asiasta mitään. Siitä sen sijaan tuli lopulta sanomista että ratsu kulkee hangoitellen. Yritin toki taivutella jo tätä ennen mutta sen jälkeen löytyi lisäintoa ja pian Harmonia myötäsi. Hieman yllättäen kulki sen jälkeen kaikki askellajit suht pyöreänä. Laukassa keskityin suoristamaan sillä muistin muinaisen ongelmamme kulkea perä sisällä.
Verkkahyppyjä tultiin ensin opekulmaa kohti ristikkona ja pystynä. Olipa innokas ratsu! Välillä ok, välillä kiihdytteli kohti estettä. Osasin toki olla vetämättä hypyssä mutta välillä ope olisi kaivannut myötäämistä jo aiemmin. Tultiin toisinaan ponnistukseen asti turpa kohti taivasta (martingaalit saattaisivat auttaa). Sitten hypättiin poikkeuksellisesti vain yhden vaakatynnyrin levyistä (ja kaksi muuta reunoilla pystyssä sekä johdepuomit) tynnyriestettä aidalta kohti kenttää. Ei mennyt mielestäni erityisen hohdokkaasti mutta pysyi lyhyessä laukassa, kääntyi ja hyppäsi. Saatiin näyttää esimerkkiä ja kävellä kun muita hiillostettiin.
Tultiin vielä pelkkä okseri ennen kuin hypättiin rataa. Okserissakin oli ns. johdepuomit taas nuolena keskellä. Tuli oikein makeat hypyt siihen.
Rata tultiin kahdesti, molemmilla kerroilla vähän erilailla. Ekalla kerralla lopetettiin oikealta tulleeseen okseriin (eikä mekään osattu tulla ihan suoraan ja keskelle vaan käänsin kuitenkin liian aikaisin). Toisella kerralla tultiin loppuun tynnyrit kohti aitaa ja vasemmalta okserille. Hyvin se Hoo ohjautui vaikka vikalla kierroksella usuttelinkin vähän liikaa ja matkustin estelinjalle asti. Siinä vaiheessa oli peli menetetty kun siinä lähti kiihdyttelemään. Hyppäsi toki muttei kovin tyylikkäästi.
Loppuun tultiin okseri vielä kertaalleen vasemmasta. Takapuomi oli 90 cm merkissä ja johteet keskellä ehkä metrissä. Helposti yli. Odotin että olisi noussut vielä sillä tuo oli ihan mukavuusalueella. Ei noussut. Olin kuitenkin tyytyväinen.
Onhan Sokerilla ja Pikulla kiva hypätä mutta on Harmonia aika eri skaalalla. Kepeä ja innokas. Erilailla laatupomppu. Ihanan helpon tuntuista. Eikä poikkeuksellisesti taidettu pudottaa mitään! Harmoniakin kun yleensä loppailee kiintiöpuomin tai pari. Kaikki paikat oli ihan asiallisilla ponnistusalueilla kiihdyttelyistä huolimatta.
Lopputunnista oli jo hämärää eikä valoja taidettu tunnin aikana laittaa vielä päälle. Loppukäynnit käytiin metsässä ja näki vielä kulkea.
Jalkojen kylmäyksessä tamma oli kiltisti vaikka laskin sen irti syömään. Kommentit oli että sitten voi vain vapauttaa pihalle. Lopulta lähti kohti alatarhoja kun oltiin valmiita.
Ongelmia:
satuloidessa oli aika luihu
välillä kiihdytteli kohti esteitä
lopputunnista rupesi hämärtämään
Parannusta:
ei kieltoja eikä pudotuksia
makeita hyppyjä
laukat vaihtuivat
kapea tynnyrieste oli vinkeä
oli tosi kiltisti letkutuksessa irti
Anni videoi menoamme:
Rata oli taas edellisten jäljiltä valmiina. Ratsukoita tunnilla oli 4 ja keli oli +10 asteen tienoilla. Nyt menin koko tunnin fleece päällä.
 |
| Päivän rata. |
Alkuverkassa tehtiin taas sammakoita. Sitten hölkättiin ihan hetki pidemmällä ohjalla kunnes ruvettiin taivuttelemaan. Alkuun Hoo tuntui sangen könkältä ja ihmettelin ettei ope sanonut asiasta mitään. Siitä sen sijaan tuli lopulta sanomista että ratsu kulkee hangoitellen. Yritin toki taivutella jo tätä ennen mutta sen jälkeen löytyi lisäintoa ja pian Harmonia myötäsi. Hieman yllättäen kulki sen jälkeen kaikki askellajit suht pyöreänä. Laukassa keskityin suoristamaan sillä muistin muinaisen ongelmamme kulkea perä sisällä.
Verkkahyppyjä tultiin ensin opekulmaa kohti ristikkona ja pystynä. Olipa innokas ratsu! Välillä ok, välillä kiihdytteli kohti estettä. Osasin toki olla vetämättä hypyssä mutta välillä ope olisi kaivannut myötäämistä jo aiemmin. Tultiin toisinaan ponnistukseen asti turpa kohti taivasta (martingaalit saattaisivat auttaa). Sitten hypättiin poikkeuksellisesti vain yhden vaakatynnyrin levyistä (ja kaksi muuta reunoilla pystyssä sekä johdepuomit) tynnyriestettä aidalta kohti kenttää. Ei mennyt mielestäni erityisen hohdokkaasti mutta pysyi lyhyessä laukassa, kääntyi ja hyppäsi. Saatiin näyttää esimerkkiä ja kävellä kun muita hiillostettiin.
Tultiin vielä pelkkä okseri ennen kuin hypättiin rataa. Okserissakin oli ns. johdepuomit taas nuolena keskellä. Tuli oikein makeat hypyt siihen.
Rata tultiin kahdesti, molemmilla kerroilla vähän erilailla. Ekalla kerralla lopetettiin oikealta tulleeseen okseriin (eikä mekään osattu tulla ihan suoraan ja keskelle vaan käänsin kuitenkin liian aikaisin). Toisella kerralla tultiin loppuun tynnyrit kohti aitaa ja vasemmalta okserille. Hyvin se Hoo ohjautui vaikka vikalla kierroksella usuttelinkin vähän liikaa ja matkustin estelinjalle asti. Siinä vaiheessa oli peli menetetty kun siinä lähti kiihdyttelemään. Hyppäsi toki muttei kovin tyylikkäästi.
Loppuun tultiin okseri vielä kertaalleen vasemmasta. Takapuomi oli 90 cm merkissä ja johteet keskellä ehkä metrissä. Helposti yli. Odotin että olisi noussut vielä sillä tuo oli ihan mukavuusalueella. Ei noussut. Olin kuitenkin tyytyväinen.
Onhan Sokerilla ja Pikulla kiva hypätä mutta on Harmonia aika eri skaalalla. Kepeä ja innokas. Erilailla laatupomppu. Ihanan helpon tuntuista. Eikä poikkeuksellisesti taidettu pudottaa mitään! Harmoniakin kun yleensä loppailee kiintiöpuomin tai pari. Kaikki paikat oli ihan asiallisilla ponnistusalueilla kiihdyttelyistä huolimatta.
Lopputunnista oli jo hämärää eikä valoja taidettu tunnin aikana laittaa vielä päälle. Loppukäynnit käytiin metsässä ja näki vielä kulkea.
Jalkojen kylmäyksessä tamma oli kiltisti vaikka laskin sen irti syömään. Kommentit oli että sitten voi vain vapauttaa pihalle. Lopulta lähti kohti alatarhoja kun oltiin valmiita.
Ongelmia:
satuloidessa oli aika luihu
välillä kiihdytteli kohti esteitä
lopputunnista rupesi hämärtämään
Parannusta:
ei kieltoja eikä pudotuksia
makeita hyppyjä
laukat vaihtuivat
kapea tynnyrieste oli vinkeä
oli tosi kiltisti letkutuksessa irti
Anni videoi menoamme:
sunnuntai 27. elokuuta 2017
Leirin lopetusmaasto
Sunnuntaina saatiin lisätunniksi maasto. Sinne lähti eri vetäjä. Ratsuksi minulle oli jaettu 21 v ponitamma Leedi. Kun kuulin että se on maastolaukoissa supervauhdikas niin ilmeeni kirkastui. Meinasin lähteä t-paidassa mutta kun jo selkään noustessa satoi niin sain vielä haetuttua takkini mukaan. Kannatti.
Meidät laitettiin 6 hevosen letkassa heti vetoponin taakse. Vaan kun menomatkalla kaveri takana poukkoili turhan lähellä häntäämme niin vaihdettiin järjestystä hetkeksi. Tämä auttoi eikä hännässä nuohoaminen enää loppumatkasta haitannut Leediä.
Mennessä otettiin pari ravipätkää. Hassusti suhattiin asuinalueen läpi. Sitten vähän metsää ja laukkapätkä oli tosiaan vauhdikas. Ihanasti Leedi pinkoi. Mutta hyvin vetoponi piti vauhtinsa eikä edes yritetty lähteä ohi. Vaikka hajurakoa oli niin silti piti väistellä kivisadetta. Alamäki mentiin aika vauhdilla, jälkimmäiseen ylämäkeen mummotamma hyytyi/rauhoittui sitten niin, että siirtyi itsekseen raville. Ei tarvinnut himmailla. Gps antoi huippunopeudeksi 52,2 km/h. Eipä ollut tässä mallissa ponirajoitinta!
Paluumatka mentiin käynnissä metsäpolkuja ja lopuksi vielä vähän ravia. Laukkaa ei tullut enempää.
Hetkittäin satoi, välillä paistoi aurinkokin. Oli siellä silti paljon rapaisempaa kuin oletin. Kiva lenkki ja näin oli Tavelan hevostelut tältä osaa pulkassa.
Ongelmia:
vesisade
alkumatkasta takana pomppinut kaveri
laukassa satoi kiviä naamaan
Parannusta:
ihanan reipas, rauhallinen ja kuuliainen ratsu
Tavelassa kivaa oli oikein hyvin jaetut hevoset: sain tammaleirin. Hepat oli perusmukavia. Yhtään supersuosikkia yli muiden ei löytynyt. Mutta toisaalta ainakin Viivi ja Venni jäivät testaamatta ja Vinhalla olisi ollut kiva mennä kouluakin. Pitänee siis mennä uudestaan.
Meidät laitettiin 6 hevosen letkassa heti vetoponin taakse. Vaan kun menomatkalla kaveri takana poukkoili turhan lähellä häntäämme niin vaihdettiin järjestystä hetkeksi. Tämä auttoi eikä hännässä nuohoaminen enää loppumatkasta haitannut Leediä.
Mennessä otettiin pari ravipätkää. Hassusti suhattiin asuinalueen läpi. Sitten vähän metsää ja laukkapätkä oli tosiaan vauhdikas. Ihanasti Leedi pinkoi. Mutta hyvin vetoponi piti vauhtinsa eikä edes yritetty lähteä ohi. Vaikka hajurakoa oli niin silti piti väistellä kivisadetta. Alamäki mentiin aika vauhdilla, jälkimmäiseen ylämäkeen mummotamma hyytyi/rauhoittui sitten niin, että siirtyi itsekseen raville. Ei tarvinnut himmailla. Gps antoi huippunopeudeksi 52,2 km/h. Eipä ollut tässä mallissa ponirajoitinta!
Paluumatka mentiin käynnissä metsäpolkuja ja lopuksi vielä vähän ravia. Laukkaa ei tullut enempää.
Hetkittäin satoi, välillä paistoi aurinkokin. Oli siellä silti paljon rapaisempaa kuin oletin. Kiva lenkki ja näin oli Tavelan hevostelut tältä osaa pulkassa.
Ongelmia:
vesisade
alkumatkasta takana pomppinut kaveri
laukassa satoi kiviä naamaan
Parannusta:
ihanan reipas, rauhallinen ja kuuliainen ratsu
Tavelassa kivaa oli oikein hyvin jaetut hevoset: sain tammaleirin. Hepat oli perusmukavia. Yhtään supersuosikkia yli muiden ei löytynyt. Mutta toisaalta ainakin Viivi ja Venni jäivät testaamatta ja Vinhalla olisi ollut kiva mennä kouluakin. Pitänee siis mennä uudestaan.
Tavelan maastoesteille
Sunnuntaina oltiin aamulla onneksi vasta jälkimmäisessä ryhmässä eli klo 11 ratsailla. Ohjelmassa maastoesteitä. Ratsukseni sain yhden himoitsemistani tammoista, pikkuisen Nikitan. Niukasti hevoskokoinen (n. 152 cm) WPB, ei onneksi kovin kuikelo vaan tuntui ihan sopivan kokoiselta.
Ratsukoita tällekin tunnille tuli 5. Alkuverkat mentiin kentällä. Otin esteraipan mukaan ja alkuverkassa tamma olikin pikemminkin heräteltävä kuin reipas. Aika perus. Mentiin askellajit läpi ja sitten siirryttiin nurmen puolelle ravailemaan.
Maastoesteet oli hauskasti aidatulla nurmikentällä. Osa näytti aika mineiltä mutta osassa oli säätövaraa ylemmäskin. Nikita oli näitä juuri eilen loikkimassa, joten en jaksanut näyttää esteitä tammalle.
Alkuun loikittiin niitä yksitellen sangen minikorkeuksilla. Koivutukkia etureunalla, sinisiä tynnyreitä ja bankettia ylös ja alas. Taidettiin tulla takareunankin tukki.
Ensin loikattiin pikkurata pikkukorkeuksilla. Olikohan siinä jotain kuutisen hyppyä. Meni ihan mukavasti eikä ratsuni juuri herännyt vaan yhä sai ratsastaa eteen. Kaksi jälkimmäistä rataa saatiin vähän isompia esteitä ja nämä tallettuivat videolle. Pari väärää laukkaa ja yksi vähän epämääräinen hyppy laavulle. Korkeimmat olivat ehkä 80 sentissä ja empimättä mentiin kaikista yli.
Oli mukavaa eikä erityisen jännää. Eikä ratsu ruvennut kunnolla heräämään kuin vasta loppuraveissa. Kivan tasainen ja varma peli. Loppukäynnit käytiin maastolenkillä kohti järveä muttei ehditty sinne asti.
Joanna videoi menoamme:
 |
| Harmaa laavu. ©Oona |
Ratsukoita tällekin tunnille tuli 5. Alkuverkat mentiin kentällä. Otin esteraipan mukaan ja alkuverkassa tamma olikin pikemminkin heräteltävä kuin reipas. Aika perus. Mentiin askellajit läpi ja sitten siirryttiin nurmen puolelle ravailemaan.
 |
| Alashyppy. ©Oona |
Maastoesteet oli hauskasti aidatulla nurmikentällä. Osa näytti aika mineiltä mutta osassa oli säätövaraa ylemmäskin. Nikita oli näitä juuri eilen loikkimassa, joten en jaksanut näyttää esteitä tammalle.
 |
| ©Oona |
Alkuun loikittiin niitä yksitellen sangen minikorkeuksilla. Koivutukkia etureunalla, sinisiä tynnyreitä ja bankettia ylös ja alas. Taidettiin tulla takareunankin tukki.
 |
| Vesimattopysty. ©Oona |
Ensin loikattiin pikkurata pikkukorkeuksilla. Olikohan siinä jotain kuutisen hyppyä. Meni ihan mukavasti eikä ratsuni juuri herännyt vaan yhä sai ratsastaa eteen. Kaksi jälkimmäistä rataa saatiin vähän isompia esteitä ja nämä tallettuivat videolle. Pari väärää laukkaa ja yksi vähän epämääräinen hyppy laavulle. Korkeimmat olivat ehkä 80 sentissä ja empimättä mentiin kaikista yli.
 |
| Portti. ©Oona |
Oli mukavaa eikä erityisen jännää. Eikä ratsu ruvennut kunnolla heräämään kuin vasta loppuraveissa. Kivan tasainen ja varma peli. Loppukäynnit käytiin maastolenkillä kohti järveä muttei ehditty sinne asti.
Joanna videoi menoamme:
lauantai 26. elokuuta 2017
Vikellystestaus Kaapolla
Lauantaina tuntien jälkeen oli vikeltäjien treenit ja sinne pääsi vähän myös itse kokeilemaan. Muut leiriläiset eivät jaksaneet jäädä, joten olin sitten ainoa ylimääräinen. Elämäni toinen kerta tätä lajia. Pääsin Kaapon selkään hetkeksi ennen oikeita vikeltäjiä. Puntattiin kyytiin ja sitten käynnissä ensin kuviot läpi. Seisomista (huteraa), mylly (eli maailmanympärysmatka) meni ihan kelvosti, puolivaaka sujui sekin.
Sitten lähdettiin raviin ja siinä hytkyi sen verran että seisomispuuhiin en lähtenyt mutta mylly luonnistui. Takaperin piti vähän nauttia menosta. Vähän isompiliikkeinen ratsu kuin Pönä. Toisaalta paljon tukevampaa kuin toppahousuissa. Laukassa kokeilin puolivaakaa vai mikä sen nimi nyt olikaan. Meinasin horjahtaa alas. En siis saanut irroitettua kerralla sekä kättä että jalkaa. Lisää tasapainotreeniä.
Tämä riitti minulle kun heppaa kaivattiin jo oikeisiin töihin. Toivoin loppuun vielä posea ja sen sain. Olinkohan selässä joku 10 - 15 minuuttia jos sitäkään.
Sitten lähdettiin raviin ja siinä hytkyi sen verran että seisomispuuhiin en lähtenyt mutta mylly luonnistui. Takaperin piti vähän nauttia menosta. Vähän isompiliikkeinen ratsu kuin Pönä. Toisaalta paljon tukevampaa kuin toppahousuissa. Laukassa kokeilin puolivaakaa vai mikä sen nimi nyt olikaan. Meinasin horjahtaa alas. En siis saanut irroitettua kerralla sekä kättä että jalkaa. Lisää tasapainotreeniä.
Tämä riitti minulle kun heppaa kaivattiin jo oikeisiin töihin. Toivoin loppuun vielä posea ja sen sain. Olinkohan selässä joku 10 - 15 minuuttia jos sitäkään.
 |
| Amatööri korkeuksissa. ©Oona |
Lisäkoulutunti open jättiratsulla
Lauantaille järjestyi myös lisäkoulutunti, heti estetuntien perään. Ratsuvalikoimaan tarjolle tuli open oma tamma Alma ja huikkasin sen itselleni. En ollut tallissa tajunnut kuinka iso se on. Korkeutta jotain 175 cm pintaan jos ei ylikin. Leveäkin vielä.
Ohjeeksi tuli että voi olla ettei tee ensin mitään ja lopuksi on oikein huippu. Käynnissä en osannut ratsastaa hummaa avuille enkä saanut sitä taipumaan oikein mihinkään. Ravin aloitti sipsutellen mutta se on kuulemma ominaisuus. Sitten piti ratsastaa ravia eteen. Eikä olla sisältä liikaa kiinni. Tätä en huomannut itse ollenkaan. Yhä vähän seilattiin minne sattuu. Laukassa sama juttu. Heppa oli pitkänä.
Välikäyntejä ei tullut koska oltiin niin myöhässä. Pikkuhiljaa joukkoon tuli parempiakin pätkiä. Ravia koko porukka isolla keskiympyrällä ja sitten porukassa pienennettiin ympyrää keskelle voltiksi, väistettiin takaisin ulos ja nostettiin laukka. Oikeassa kierroksessa tuli noottia että kaula on ihan mutkalla. En huomannut yhtään. Mutta välillä oli lyhyempi, rento ja kevyt. Samoja kuvioita toistettiin jokusen kerran molempiin suuntiin. Välillä tuntui että ope katseli jotain ihan eri ratsukkoa kun antoi meille ohjeita, niin huonosti tunnistin ongelmiamme. Eli lähinnä sisäohjassa roikkumista (sieltähän minä myötäsin ja kiitin) sekä koko kaulan taipumista oikealle.
En tullut tästä onnelliseksi. Eikä kyllä oma tsemppikään ollut enää kovin vahvana. Loppuravit jäi tyngiksi kun tammaa kaivattiin jo vikellyspuuhiin. Ne muutamat kevyen ravin askeleet taisivat olla ihan hyviä.
Ongelmia:
liian iso ratsu
en tunnistanut open mainitsemia ongelmia
en huomannut että hevonen oli mutkalla
meni pitkään ennen kuin rupesin saamaan hevosta yhtään avuille
alkutunnista ohjaus oli vähän sinnepäin
en jaksanut tsempata niin hyvin kuin olisi pitänyt
tunti oli vajaamittainen muttei haitannut yhtään
Parannusta:
ei törmätty keneenkään
suunta ja askellaji oli suunnilleen toivottu
parani ja keveni lopuksi
Ohjeeksi tuli että voi olla ettei tee ensin mitään ja lopuksi on oikein huippu. Käynnissä en osannut ratsastaa hummaa avuille enkä saanut sitä taipumaan oikein mihinkään. Ravin aloitti sipsutellen mutta se on kuulemma ominaisuus. Sitten piti ratsastaa ravia eteen. Eikä olla sisältä liikaa kiinni. Tätä en huomannut itse ollenkaan. Yhä vähän seilattiin minne sattuu. Laukassa sama juttu. Heppa oli pitkänä.
Välikäyntejä ei tullut koska oltiin niin myöhässä. Pikkuhiljaa joukkoon tuli parempiakin pätkiä. Ravia koko porukka isolla keskiympyrällä ja sitten porukassa pienennettiin ympyrää keskelle voltiksi, väistettiin takaisin ulos ja nostettiin laukka. Oikeassa kierroksessa tuli noottia että kaula on ihan mutkalla. En huomannut yhtään. Mutta välillä oli lyhyempi, rento ja kevyt. Samoja kuvioita toistettiin jokusen kerran molempiin suuntiin. Välillä tuntui että ope katseli jotain ihan eri ratsukkoa kun antoi meille ohjeita, niin huonosti tunnistin ongelmiamme. Eli lähinnä sisäohjassa roikkumista (sieltähän minä myötäsin ja kiitin) sekä koko kaulan taipumista oikealle.
En tullut tästä onnelliseksi. Eikä kyllä oma tsemppikään ollut enää kovin vahvana. Loppuravit jäi tyngiksi kun tammaa kaivattiin jo vikellyspuuhiin. Ne muutamat kevyen ravin askeleet taisivat olla ihan hyviä.
Ongelmia:
liian iso ratsu
en tunnistanut open mainitsemia ongelmia
en huomannut että hevonen oli mutkalla
meni pitkään ennen kuin rupesin saamaan hevosta yhtään avuille
alkutunnista ohjaus oli vähän sinnepäin
en jaksanut tsempata niin hyvin kuin olisi pitänyt
tunti oli vajaamittainen muttei haitannut yhtään
Parannusta:
ei törmätty keneenkään
suunta ja askellaji oli suunnilleen toivottu
parani ja keveni lopuksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)